Viime vuosikymmenen alussa valtaosa suomalaisista oli tuskin koskaan kuullutkaan startupeista tai kotimaisittain kasvuyhtiöistä.
Sittemmin startup-puheilta – tai pöhinältä – on tuskin voinut välttyä.
Uusi selvitys osoittaa, että puheet ovat jo hyvän aikaa sitten muuttuneet kovaksi taloudeksi, euroiksi, työntekijöiksi ja useiksi kansainvälisiksi menestystarinoiksi.
Suomen startup-yhteisön, Teollisuussijoitus Tesin ja Pääomasijoittajat ry:n selvitys laski ensi kertaa laajasti yhteen suomalaisten kasvuyhtiöiden liikevaihdot, työllisyysvaikutuksen ja firmojen muita lukuja.
Kasvu on ollut nopeaa: Vuonna 2023 suomalaisten startup-yritysten ja startup-taustaisten yhtiöiden yhteenlaskettu myynti oli jo noin 12,5 miljardia euroa. Luvut ovat todellisuudessa luultavasti vielä selvästi suurempia, koska selvityksessä ei ole päästy käsiksi kaikkien kasvuyhtiöiden myyntilukuihin.
Leijonaosa myynnistä on peräisin viennistä.
Suhteutetaan: esimerkiksi Suomen perinteikkäimmän sektorin eli metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2023 noin 12 miljardia euroa.
Kasvuyhtiöiden viennistä tarkkoja lukuja ei ole. Startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad kuitenkin arvioi, että niiden liikevaihdosta valtaosa on vientiä – Startup-yhteisön jäsenkyselyn mukaan jopa 90 prosenttia.
– Startupien vienti voisi olla siis samaa luokkaa kuin metsäteollisuudella.
Paljon firmoja, paljon työpaikkoja
Kasvuyhtiöiden työllistävä vaikutus on niin ikään kasvanut voimakkaasti.
Selvityksen mukaan suomalaisissa startupeissa työskentelee globaalisti jo miltei 50 000 ihmistä, joista suurin osa Suomessa.
Entä kasvuyhtiöiden määrä?
Jo yli 4 200 suomalaista startuppia tai startup-taustaista yhtiötä, selvityksessä todetaan. Viime vuosina uusia kasvuyhtiöitä on tosin perustettu hieman aiempaa hitaammalla tahdilla.
Luvut, joiden nojalla kasvuyhtiöitä tarkastellaan, yltävät vuoden 2023 loppuun. Startup-yhteisön Youssef Zad toteaa, että sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.
– Suomessa on startup-yrityksiä, jotka ovat pystyneet selvästi osoittamaan, että ne ovat johtajia kategorioissaan. Hyviä esimerkkejä jo aiemmasta ovat Wolt ja Supercell ja uudemmista Oura ja Iceye.
Kasvuyhtiöiden tuottama liikevaihto ja niiden työllistävä vaikutus ovat siis luultavasti kasvaneet selvästi vielä 2023 lukemia korkeammaksi.
Yksi osoitus uusien yhtiöiden menestyksestä saatiin hiljattain, kun älysormusyhtiö Oura keräsi miltei 800 miljoonan euron rahoituksen. Se vastaa miltei 10 miljardin euron arvoa koko yhtiölle.
Zad toteaa, että Helsingin pörssissä se menisi suoraan Suomen 15 arvokkaimman yrityksen joukkoon.
Tekoäly tuo startupeille iskun paikan
Startup-yhteisön Zadin mukaan sääntelyssä riittää kehitettävää, jotta Suomesta saadaan jatkossakin menestyviä kasvuyhtiöitä.
Ensinnäkin riittävän rahoituksen turvaamisessa esimerkiksi ulkomaisten investointien saamista voitaisiin helpottaa monella tapaa.
Zad kertoo esimerkin verotuksen epäjohdonmukaisuudesta, joka vaikeuttaa ulkomaisen rahan haalimista Suomeen: Nykyisin rahoituksen kerääminen suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat rahat edelleen kasvuyhtiöihin, asettaa ulkomaisen sijoittajan verovelvolliseksi Suomessa. Suoraan suomalaiseen yhtiöön sijoittavasta taas ei tule verovelvollista.
Tämä vaikeuttaa suomalaisten pääomasijoitusrahastojen muodostamista, mikä näkyy suoraan kasvuyhtiöiden rahoituksessa.
Toiseksi pitäisi helpottaa ulkomaisen työvoiman saamista.
Ulkomaisten työntekijöiden tärkeyttä kuvaa esimerkiksi se, että selvityksen mukaan niin sanotuissa skaalaus- eli laajenemisvaiheessa olevissa startupeissa miltei 40 prosenttia työntekijöistä on ulkomaalaisia.
Zad sanoo, että kasvuyhtiöiden tulevaisuus näyttää yhtä kaikki valoisalta.
Se johtuu etenkin tekoälyn nopeasta kehityksestä, mikä tuo Zadin mukaan valtavasti mahdollisuuksia kasvuyhtiöille. Tekoäly on esimerkiksi internetin ja höyrykoneen kaltainen niin sanottu yleiskäyttöteknologia, jonka päälle voidaan rakentaa valtavasti uusia sovellutuksia.
Miksi tekoäly olisi mahdollisuus juuri kasvuyhtiöille?
– En oikein usko, että nykyiset yritykset ovat tarpeeksi ketteriä, että ne pystyisivät ja uskaltaisivat investoida [tekoälyyn], mikä saattaa kilpailla heidän nykyisten tuotteidensa tai palveluidensa kanssa.
Siinä on Zadin mukaan kasvuyhtiöiden iskun paikka.
Pari viikkoa sitten kasvuyhtiöiden mahdollisuuksista Ylelle puhuivat sijoittajat Jyri Engeström ja Timo Ahopelto: