Raahen terästehtaasta halutaan tulevaisuudessa erikoisterästehdas.
Tästä syystä SSAB ei rakenna sinne uutta fossiilitonta terästehdasta eli minimill-tuotantolaitosta, kertoo SSAB Europen tuotantojohtaja Janne Pirttijoki.
SSAB kertoi tiistaina, että uuden minimill-tuotantolaitoksen sijaan vanhaa terästehdasta uudistetaan.
Pirttijoen mukaan minimillissä painottuvat tuottavuus ja tehokkuus eli isot erämäärät.
– Raahessa halutaan valmistaa pienempiä eriä asiakkaiden tiettyihin tarpeisiin, Pirttijoki summaa.
SSAB kertoi aikeistaan rakentaa fossiilivapaata terästä valmistavia minimill-tehtaita vuonna 2022. Silloin tarkoituksena oli rakentaa uudet tehtaat Luulajaan ja Raaheen. Pirttijoen mukaan jo silloin mietittiin, onko viisaampaa investoida täysin uuteen vai osittain vanhaan.
– Päädyttiin siihen, että uuteen investoiminen voisi olla fiksumpaa.
Pirttijoen mukaan maailma on muuttunut sen jälkeen paljon. SSAB:n strateginen fokus on siirtynyt erikoistuotteisiin. Kolmen vuoden aikana on tultu siihen tulokseen, ettei Raaheen kannata tehdä uutta terästehdasta.
– Meillä oli jo alun perin tiedossa tämä vaihtoehto, mutta emme olleet sitä tarkasti teknisesti tutkineet. Nyt kun aikaa on kulunut ja olemme voineet siihen panostaa, olemme päätyneet tähän vaihtoehtoon, Pirttijoki sanoo.
Hän pitää ratkaisua erittäin hyvänä Raahelle.
– Mielestäni tämä on meille paljon parempi vaihtoehto kuin aiempi, kun strategia on nyt muuttunut.
Tavoitteena edelleen päästöjen nollaus
Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen päästöjen lähde. Sen osuus koko Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin seitsemän prosenttia.
SSAB on kertonut jo aiemmin tavoitteekseen nollata hiilidioksidipäästöt Raahen terästehtaalla. Tämän vuoksi minimill-tuotantolaitosta sinne ylipäätään suunniteltiin.
Pirttijoen mukaan tavoite ei ole muuttunut uusien suunnitelmien myötä.
– Tämä ratkaisu on yhtä hiilidioksidivapaa kuin minimill, Pirttijoki sanoo.
Noin 90 prosenttia Raahen tehtaan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu tällä hetkellä masuuneista ja koksaamosta. SSAB aikoo korvata masuunit valokaariuuneilla, jotka toimivat uusiutuvalla sähköllä. Näin hiilidioksidipäästöt saadaan myös uusilla suunnitelmilla lähelle nollaa.
Saadaanko päästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä?
SSAB kertoi vuonna 2022 aikaistavansa vihreää siirtymäänsä 15 vuodella ja tavoittelevansa suurelta osin hiilidioksidipäästöjen nollaamista vuoteen 2030 mennessä. Kaksi vuotta myöhemmin yhtiö perui puheensa ja päivitti hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2045.
Raahen tehtaan uudistaminen alkaa aikaisintaan sen jälkeen, kun Luulajan minimill-tehdas valmistuu vuonna 2029.
Raahen uudistusten aikatauluun vaikuttavat myös raaka-aineiden saatavuus, taloudelliset resurssit ja yleiset markkinaolosuhteet.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ehditäänkö Raahen tehtaan uudistukset tekemään siihen mennessä?
– Minusta se on ihan realistista. Mutta se on henkilökohtainen käsitykseni asioista, Pirttijoki sanoo.
Se on hyvä uutinen Suomelle. Jo aiemmin on kerrottu, että Suomen on vaikea päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen, elleivät Raahen terästehtaan hiilidioksidipäästöt vähene merkittävästi.
Investoinnin arvo voi olla jopa miljardin
Luulajan minimill-investoinnin arvo on 4,5 miljardia euroa. Nyt kun Raaheen ei tulekaan uutta tuotantolaitosta, suunnitellut investoinnit jäävät pienemmiksi.
Pirttijoki kuitenkin muistuttaa, että puhutaan edelleen isoista summista.
Pirttijoki vertaa Raahen tilannetta SSAB:n Oxelösundin tehtaaseen, jonne rakennetaan parhaillaan valokaariuunia. SSAB on kertonut Oxelösundin investoinnin arvoksi noin 600 miljoonaa euroa.
– Raaheen tulee kaksi valokaariuunia, jotka ovat isompia kuin Oxelösundin valokaariuuni. Voin sanoa, että rahasumma on merkittävästi suurempi kuin Oxelösundin investointi, Pirttijoki sanoo.