Jopa yli kuusi kymmenestä työttömästä ulkomaalaistaustaisesta kokee puutteellisen kielitaidon esteeksi työnsaannissa.
– Tämä menee linjassa aikaisemmankin tutkimuksen kanssa, mutta nämä ovat kyllä suuria osuuksia, varsinkin puutteellisessa kielitaidossa ja työttömien osalta, kommentoi projektitutkija Topias Tanska Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut -yksiköstä.
Kyselytutkimuksen tulokset on julkaistu Helsingin kaupunginkanslian tuoreessa tutkimusartikkelissa, jonka tiedot perustuvat THL:n toteuttaman MoniSuomi 2022 -kyselytutkimuksen Helsingin, Espoon ja Vantaan tietoihin.
Kyselytutkimukseen vastasi noin 2 100 ulkomaalaistaustaista työelämässä mukana olevaa henkilöä sekä noin 270 työtöntä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Neljä tutkintoa, eikä kukaan kutsu edes työhaastatteluun
Tapaamme yhden työttömän työnhakijan kauppakeskuksessa. Helsinkiläinen Sahar Said esittelee vakuuttavaa pinoa tutkintotodistuksia.
Said on suorittanut yliopistotason tutkinnon matematiikasta Bagdadissa, Irakissa. Lisäksi hän on opiskellut kirjanpitoa ja asiakaspalvelua Helsingissä. Viimeksi hän opiskeli brittiläisessä yliopistossa liiketaloutta.
Koronan aikaan Said suoritti myös hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon.
Said on tehnyt lukuisia työhakemuksia, mutta tuloksetta. Kukaan ei ole pyytänyt häntä edes työhaastatteluun.
– Teen hakemuksia ja yritän, mutta minulle vastataan, että työnhakijoita on paljon, ja valitettavasti annamme sen toiselle, Said kertoo.
Syrjiviä asenteita
Tutkimuksen mukaan myös se, että ei tunne kantasuomalaisia, heikentää ulkomaalaistaustaisten työnsaantimahdollisuuksia. Lähes 60 prosenttia työttömistä vastaajista koki näin.
– Onhan se ymmärrettävää henkilölle, jotka eivät välttämättä ole hirveän pitkään olleet Suomessa, Tanska sanoo.
Tanskan mukaan olisi tärkeää, että työelämässä saavutettaisiin yhdenvertainen asenneilmapiiri ja tuettaisiin syrjimättömyyttä.
Ne vastaajat, jotka eivät olleet työelämässä, kokivat myös oman terveydentilansa vaikuttavan työnsaantiin neljä kertaa todennäköisimmin kuin työssä olevat.
– Myös heikoimmassa asemassa olevien työnsaantimahdollisuuksiin olisi tärkeää panostaa, Tanska muistuttaa.
Yksin kotona istuessa ei opi suomea
Sahar Said on muuttanut Suomeen Irakista vuonna 2011.
Suomen kielen opiskelun sekä kahden Suomessa suoritetun tutkinnon jälkeenkään hän ei onnistunut saamaan töitä. Niinpä hän muutti muutama vuosi sitten lapsineen Saksaan.
Berliinissä hän sai heti töitä Amazonilta.
Reilun vuoden asumisen jälkeen hän joutui kuitenkin muuttamaan takaisin Suomeen lastensa takia.
Siitä lähtien hän on etsinyt töitä, mutta mikään ei ole tärpännyt.
Suomen kieli ei ole täydellistä, koska hän puhuu paljon englantia ja arabiaa. Said olisi innokas oppimaan lisää suomea.
– Tarvitsen harjoittelua ja puhumista. Jos minä istun yksin kotona ja odotan, niin miten minä voin puhua suomeksi?
Hän haluaisi päästä töihin, jossa voisi puhua suomea ja saada kokemusta.
– Sitten suomen kielestäni tulisi parempi, Said toteaa.
Tutkija Topias Tanskan mukaan Suomen kielen oppiminen sekä se, ettei kaikissa työtehtävissä tarvitsisi osata täydellistä suomea, voisivat helpottaa työnsaantia.
– Kielitaidon parantamisen lisäksi työelämässä kannattaisi kehittää monikielisiä käytäntöjä, Tanska sanoo.
Maahanmuuttajia katsottava kokonaisuutena, ei vain työntekijöinä
Sahar Said haluaisi asua loppuelämänsä lapsineen Suomessa, jossa on ystävät ja kaverit sekä koulut.
– Minun elämäni on hyvää, mutta minulta puuttuu työ, hän sanoo.
Said aikoo jatkaa sinnikkäästi työnhakua.
Tutkijan mukaan Suomeen muuttaneiden tilannetta pitäisi katsoa kokonaisuutena – kaupungin yhteisenä panostuksena, eikä se ole esimerkiksi vain työvoimapalveluiden vastuulla.
Juttua korjattu 19.11. 11:42 Jutun kohdat, että Said opiskeli ”Lontoossa” ja lontoolaisessa yliopistossa, on muutettu muotoihin ”Isossa-Britanniassa” ja ”brittiläisessä ylipistossa”.