Tänään tuomioistuimen päätöksellä mielentilatutkimukseen määrätty täysi-ikäinen saa tietää vasta ensi juhannuksen jälkeen, onko hän syyntakeeton.
Syynä pitkään odotusaikaan ovat mielentilatutkimuksen jonot. Tällä hetkellä noin neljäkymmentä rikoksesta epäiltyä tai jo tuomittua odottaa pääsyä tutkimukseen, kertoo THL:n oikeuspsykiatrian ylilääkäri Marko Lindberg.
Äitinsä murhasta epäilty mies määrättiin Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätöksellä mielentilatutkimukseen syyskuun ensimmäinen päivä. Hyvin suurella todennäköisyydellä hänen tutkimustaan ei ole vielä edes aloitettu.
Ylen tavoittama miehen puolustusasianajaja ei kommentoinut tilannetta.
Jonossa pääsyä mielentilatutkimukseen odottaa myös tällä viikolla tutkimukseen määrätty vauvansa murhasta Lohjalla epäilty 19-vuotias nainen.
Suurella todennäköisyydellä jonossa ovat muun muassa myös 73-vuotiaan äitinsä Pirkanmaalla tappanut mies ja tukiperheensä äidin murhasta Mikkelissä epäilty mies.
Maksimiaika käytetään usein kokonaan
Kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen mielentilatutkimukseen määräämisestä, se lähettää tutkimuspyynnön Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Laitos päättää tutkimuspaikan ja käsittelee lausunnot.
Itse mielentilatutkimus kestää usein kaksi kuukautta. Se on enimmäisaika, johon THL voi myöntää tarvittaessa lisäaikaa. Lindbergin mukaan maksimiaika käytetään usein kokonaan.
– Jos tapaus on selkeä, niin voidaan tutkia esimerkiksi vaikka vain viisi viikkoa. Mutta vaikuttaa siltä, että sairaaloissa on jostain syystä muodostunut standardiksi, että he käyttävät koko kaksi kuukautta mielentilatutkimukseen. Lisäaikapyyntöjä ei ole paljon tänä vuonna tullut.
Yle kertoi kesän lopulla, että mielentilatutkimukseen pääsyä on tämän vuoden heinäkuuhun mennessä odotellut jo noin satakunta rikoksesta epäiltyä henkilöä.
Tutkimusmäärät ovat kasvaneet. Kolmena edellisvuotena tehtiin vuosittain noin 80–90 mielentilatutkimusta.
Nyt Helsingin yliopistollinen sairaala aikoo auttaa. HUS nostaa mielentilatutkimuskapasiteettiaan ensi vuoden keväästä alkaen nostamalla tutkimusten määrää reilusta kahdestakymmenestä noin 35 tutkimukseen vuodessa.
Tällä hetkellä suuri osa aikuisten tutkimuksista suoritetaan valtion sairaaloissa, Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaalassa.
Tutkimusta ei voi tehdä vahvasti lääkitylle
Mielentilatutkimuksiin jonottamisessa on ongelma. Mitä pidempi aika rikoksen tekemisestä kuluu, sitä vaikeampaa on jäljittää, mikä mielentila on tekohetkellä ollut, sanoo THL:n Lindberg.
– Haasteista toinen on ihmisen kannalta pitkäksi venyvä vapaudenmenetysaika.
Vaikuttaa siltä, että sairaaloissa on jostain syystä muodostunut standardiksi, että he käyttävät koko kaksi kuukautta mielentilatutkimukseen.
Marko Lindberg, oikeuspsykiatrian ylilääkäri, THL
Alaikäisten mielentilatutkimuksissa jonotusaika on lyhyempi, mutta itse tutkimus kestää yleensä saman verran kuin aikuisillakin.
Tästä syystä esimerkiksi Pyhtään murhasta syytetty 17-vuotias poika voi päästä mielentilatutkimukseen aikuista nopeammin.
Jonoihin voi vaikuttaa myös se, että tutkittavaksi määrätyn psykoosinvastainen lääkehoito joudutaan lopettamaan diagnostisista syistä. Lääkkeen vaikutuksen loppumista ja mahdollisten psykoosioireiden esiin tulemista joudutaan odottamaan.
– Psykiatrisessa vankisairaalassa on saatettu ennen tutkimusta lääkitä vahvasti. Henkilö on voinut saada psykoosin vastaisia pitkävaikutteisia lääkeinjektioita, joiden vaikutus kestää kuukauden. Joskus pidempäänkin, Marko Lindberg sanoo.
Vielä pidempi jono asiantuntijalausuntoihin
Syyntakeettomuuden voisi ilmaista myös asiantuntijalausunnolla. Lausunto tehdään tapaamatta kasvotusten. Marko Lindberg kertoo itse tehneensä tällaisia tänä vuonna kaksi.
Asiakirjalausuntoja on THL:lta annettu vuosien 2005–2024 aikana keskimäärin viidestä kuuteen vuosittain.
Lindberg ei pidä lausuntoa korvaavana vaihtoehtona mielentilatutkimukselle. Sitä paitsi niihin on vielä tutkimuksiakin pidempi jono.
– En näkisi hyvänä sitä, että lausutaan ihmisen syyntakeisuudesta tapaamatta häntä ollenkaan, sanoo Lindberg.
Joskus tilanne voi olla suhteellisen selvä.
– Esimerkiksi tapauksessa, jossa ihminen on sairastanut pitkään skitsofreniaa, johon huonossa hoitotasapainossa kuuluu toistuva väkivaltaisuus. Siitä voisi ehkä lausua tapaamatta.
Arvio hoidon tarpeesta on silti tehtävä sairaalassa henkilökohtaiseen tutkimukseen perustuen silloin, kun henkilö tuomioistuimessa todetaan syyntakeettomaksi, sanoo Lindberg.
Yle kertoi aiemmin, että viime vuosien aikana syyntakeettomiksi todettujen henkilöiden määrä on jonkin verran lisääntynyt suhteessa tehtyjen tutkimusten määrään.
Tänä vuonna käsiteltäväksi tulleet tapaukset ovat olleet jollain tapaa entistä oudompia ja raaempia, kuvaili THL:n Marko Lindberg elokuussa.