Anneli Auer toivoo Onnettomuus­tutkinta­keskuksen selvittävän, ovatko viranomaiset kohdelleet häntä kaltoin – Otkes vastaa

Seksuaalirikoksista syytetyt Anneli Auer ja Jens Ihle toivovat, että heihin liittyvistä viranomaistoimista tehtäisiin puolueeton tutkinta.

Anneli Auer lähikuvassa.
Anneli Auer kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Auer kuvattuna Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa 4. marraskuuta 2025. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Anneli Auerin tapauksesta ei uuden oikeudenkäynnin lisäksi olla toistaiseksi käynnistämässä riippumatonta selvitystä, vaikka puolustus sellaista haluaa.

Ainakin Auerin asianajaja Markku Fredman sekä syytteessä oleva Jens Kukka (nykyiseltä sukunimeltään Ihle) ovat oikeudenkäynnin aikana tuoneet esille toiveen siitä, että tapaukseen liittyvistä viranomaistoimista tehtäisiin puolueeton tutkinta.

Puolustuksen mukaan selvityksen tulisi koskea muun muassa vuosien takaista poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten sekä sosiaaliviranomaisten toimintaa.

He ovat ehdottaneet, että Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) voisi selvittää, ovatko viranomaiset tehneet virheitä ja mitä tapauksesta voisi oppia.

Jens Kukka oikeussalissa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turun oikeustalolla.
Jens Kukka (nykyisin Jens Ihle) osallistui pääkäsittelyyn 21. lokakuuta 2025. Hän on toivonut, että tapauksen alkuperäinen viranomaistoiminta tutkittaisiin huolella. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Otkesin yhteydessä toiminut tutkintaryhmä on aiemmin selvittänyt viranomaisten toimintaa esimerkiksi 8-vuotiaana murhatun Vilja Eerikan tapauksessa.

Otkesin johtaja Kurt Kokko kertoo, ettei heille ole tullut pyyntöä käynnistää selvitystä Auerin tapauksesta.

– Otkesilla ei ole toimivaltaa käynnistää selvitystä tai turvallisuustutkintaa tämänkaltaisesta asiasta.

Oikeusministeriö: Ei ajankohtaista

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on ennen kaikkea tutkia suuronnettomuuksia.

Myös muiden poikkeuksellisten tapahtumien selvittämistä varten on mahdollista perustaa tutkintaryhmä, joka toimii Otkesin yhteydessä.

Johtaja Kurt Kokon mukaan poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta voidaan tehdä, jos tapaus on järkyttänyt vakavasti kansalaisten turvallisuuden tunnetta tai yhteiskuntajärjestystä.

Onnettomuustutkimuskeskuksen tutkija Kurt Kokko potrettikuvassa.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kurt Kokko sanoo, ettei Otkes voi tutkia Auer-jutun kaltaista tapausta oma-aloitteisesti. Kuva: Janne Jarvinen / Yle

Poikkeuksellinen tapahtuma voi olla myös sellainen, joka on kohdistunut yhteiskunnan perustoimintoihin, esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin, kuten veden- tai sähkönjakeluun.

Tällaisen tutkinnan aloittamisesta päättää valtioneuvosto eli Suomen hallitus oikeusministeriön esityksestä.

Oikeusministeriöstä vastataan Ylelle, että ministeriössä ei ole käyty keskustelua Auerin asian selvitystarpeesta.

Ministeriön mukaan asia ei ole ajankohtainen kesken oikeusprosessin.

Näin esitys etenisi

Mikäli Otkesille esitettäisiin pyyntö selvittää Auerin tapausta, Kokon mukaan he ohjaisivat lähestymään jotakin ministeriötä ja viemään esityksen näin valtioneuvoston käsiteltäväksi.

Tämän jälkeen valtioneuvosto voisi päättää asiasta ja asettaa tutkintaryhmän, joka toimisi itsenäisesti ja riippumattomasti Otkesin yhteydessä.

Mies seisoo median edessä.
Auerin asianajaja Markku Fredman on esittänyt toiveen puolueettomasta selvityksestä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Kokko sanoo, että tällaisissa tapauksissa Otkes tarjoaa tutkintaryhmälle hallintopalvelut sekä opastaa ryhmää tarvittaessa turvallisuustutkinnan menetelmiin ja metodeihin.

– Valtioneuvosto voi tutkintaryhmää asettaessaan määritellä tutkinnan suuntaviivoja, mutta ryhmä toimii riippumattomasti ja itsenäisesti.

Neljä esimerkkiä

Otkesin johtajan Kurt Kokon mukaan valtioneuvosto on nykylain aikana määrännyt aloitettavaksi neljä poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaa.

Vilja Eerikan tapauksen lisäksi on selvitetty Turun terroripuukotuksia vuodelta 2017, koronaepidemian ensimmäistä vaihetta vuodelta 2020 sekä viime vuonna tapahtunutta Helsingin kaupungin tietomurtoa.

– Kaikilla näillä tutkinnoilla on edistetty kattavasti yhteiskunnan eri toimintoja, kuten johtamista, viestintää ja viranomaisten yhteistyötä.

Kokko lisää, että tutkinnoilla on myös tuettu kansalaisten, etenkin heikoimmassa asemassa olevien turvallisuutta ja kasvatettu yhteiskunnan resilienssiä.

Auer-tapaus uudessa käsittelyssä

Anneli Auer ja Jens Kukka tuomittiin Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista vuonna 2013, mutta korkein oikeus purki tuomiot viime vuonna sen jälkeen, kun lapset olivat peruneet kertomuksensa teoista.

Nyt tapausta käsitellään uudelleen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Auer ja Kukka ovat sitä mieltä, että he ovat istuneet vankilassa syyttöminä.

Syyttäjä katsoo edelleen Auerin ja Kukan syyllistyneen kyseisiin rikoksiin.

Näin asianajaja Markku Fredman ja syyttäjä Leena Koivuniemi kommentoivat oikeudenkäyntiä 4. marraskuuta 2025: