Osa Lapissa toimivista matkailuyrityksistä toimii vuodesta toiseen vastoin lakia, mutta sanktioita ei siitä synny.
Jotkut yritykset ovat esimerkiksi maksaneet jo vuosia kausityöntekijöille huomattavasti pienempää palkkaa kuin alan työehtosopimuksissa on sovittu.
Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa ensimmäisenä Euroopassa. Suomessa näin ei ole, joten siitä ei voida myöskään rangaista, ellei työntekijän kohtelu täytä esimerkiksi ihmiskaupan tunnusmerkkejä.
Yle kertoi viime viikolla Lapin kausityöntekijöihin liittyvistä tapauksista, joissa ulkomailta tulleita työntekijöitä on kohdeltu lainvastaisesti.
Myös Suomessa eri ammattiliitot, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAM, ovat puhuneet palkkavarkauden kriminalisoinnin puolesta.
– Palkkavarkaudet ovat meilläkin pysyvä ilmiö ja se pitäisi ottaa vakavasti, PAM:in Pohjois-Suomen aluepäällikkö Henna-Kaisa Turpeinen sanoo.
Avi voi antaa vain kehotuksia
Suomessa aluehallintovirastot valvovat, että työnantajat noudattavat ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla lakia ja yleissitovia työehtosopimuksia.
Yle pyysi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta raportit kaikista tarkastuksista, joita on tehty Lapissa toimiviin matkailun ohjelmapalveluyrityksiin vuoden 2023 alusta tämän vuoden marraskuun alkuun saakka.
Yhteensä tarkastuksia oli tehty vajaan kahden vuoden aikana 53. Osa kohdentui samoihin yrityksiin. Selkeitä työsopimuslain, työsuojelulain, ulkomaalaislain tai työterveyshuoltolain rikkomuksia todettiin 19 raportissa.
Vaikka aluehallintovirasto löytäisi tarkastuksissaan lainvastaisuuksia, se voi käytännössä antaa vain toimenpideohjeita tai kehotuksia.
Matkailu- ja ravintola-ala ry:n MaRa:n arvion mukaan Lapissa toimii kuumimpaan sesonkiaikaan satoja ohjelmapalveluyrityksiä, joten tarkastukset koskevat vain suhteellisen pientä osaa kaikkia alan yrityksiä.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan Hanna-Kaisa Rajalan mukaan aluehallintovirastolla on varsin rajalliset resurssit ulkomaalaisten työvoiman käytön valvontaan.
– Kaikkia yrityksiä on mahdotonta tarkastaa, Rajala sanoo.
Valvontaa on kuitenkin yritetty kohdentaa uusiin alalle tulleisiin yrityksiin, joille kaikki säännöt eivät välttämättä ole vielä selvillä.
MaRa ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan ongelma koskettaa erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä, jotka eivät ole MaRan jäseniä.
– Syy on selvä, mikseivät tällaiset tahallaan lakeja rikkovat yritykset halua kuulua työnantajaliittoon. Ei heillä ole tarkoituskaan noudattaa työehtosopimuksia, lakia, eikä sitä eettistä koodistoa, joka meillä on, Lappi sanoo.
Palkkavarkaudesta vankeuteen
Norjassa kriminalisoitu lønnstyveri, suomeksi palkkavarkaus, on tuonut myös tuomioita.
Esimerkiksi viime kesänä kuljetusliikkeen yrittäjä tuomittiin törkeästä palkkavarkaudesta yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen.
Työnantajapuolella palkkavarkauden kriminalisointiin ei suhtauduta yhtä myötämielisesti. MaRa vierittäisi vastuutta mieluummin viranomaisille.
Pelisäännöt ovat jo olemassa, se vaatii vain valvonnan tehostamista, Timo Lappi toteaa.
– Ei ilmiöön oikeastaan voi vaikuttaa jälkikäteen muuten kuin työsuojelutarkastusten kautta.
Yhtenä vaihtoehtona Lappi pitäisi erillistä lupajärjestelmää ohjelmapalvelutoimintaan. Tällöin viranomainen tarkastaisi yrityksen jo ennen toiminnan aloittamista.
– Tämä olisi tehokasta. Jälkikäteinen valvonta ja asiaan puuttuminen on hidasta.
Samanlaisesta lupajärjestelmästä on puhuttu myös Pohjois-Norjassa, jossa erilaisten revontulimatkoja tarjoavien yritysten toiminta on koettu ongelmalliseksi.
Lapin mukaan on melko poikkeuksellista, että elinkeinoelämän järjestö tällaista vaatii, mutta nyt se voisi olla perusteltua.
– Jäsenyrityksiltämme kuuluu tästä niin paljon huolia myös kilpailuvääristymän näkökulmasta, että jotain olisi tehtävä.