Salon osuus länsiradan eli Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden ensimmäisen vaiheen rakentamisesta on 27 miljoonaa euroa. Rahoitus on tarkoitus järjestää pääosin lainanotolla.
Elinvoimajohtaja Mika Mannervesi luottaa siihen, että kaupungin talous kestää lisävelkaantumisen, vaikka lähivuodet ovat tuloksellisesti alijäämäisiä.
– Salon investointitaso on ollut tähän asti aika alhainen. Asukaskohtainen lainamäärä on valtakunnallista keskiarvoa alempana. Talousvastaavat ovat arvioineet, että kaupungilla on varaa lähteä mukaan tähän hankkeeseen.
Mannervesi katsoo, että länsiradan ensimmäisen vaiheen alustava kustannusarvio 1,3 miljardia euroa pitää paikkansa. Summa perustuu tarkkaan suunnitteluun.
– Osakassopimuksessa on myös sovittu kunkin osakkaan rahoitussitoumuksen katto sekä erilaiset mekanismit, miten vastaantulevia tilanteita käsitellään tai hallitaan.
Länsirata-yhtiöön kuuluvien kuntien käsittelyyn tuleva osakassopimus täyttää Mannerveden mielestä riittävällä tavalla Salon neuvottelutavoitteet. Kaupunki olisi halunnut varmuuden myös toisen vaiheen rakentamisesta Turun ja Salon sekä Lohjan ja Salon välille. Valtiolta ei tällaista sitoumusta tullut, mutta kunnat pääsivät keskenään sopuun kakkosvaiheen rahoitusosuuksista.
Länsiradan osakaskuntia ovat Salon lisäksi Turku, Espoo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
Osakassopimus tulee Salon valtuuston käsittelyyn vasta joulukuun puolivälissä. Mannerveden mukaan järjestelyyn ei sisälly dramatiikkaa, sillä kaupunki haluaa ensin viedä päätökseen ensi vuoden talousarvion käsittelyn.
Salon poliittiset päättäjät ovat jakautuneet suhtautumisessaan länsiratahankkeeseen. Lopputuloksena voi olla, että enemmistö torjuu osakassopimuksen. Kaatuisiko silloin koko hanke?
– Sitä on vaikea arvioida. Silloin ollaan siinä tilanteessa, että kokonaisrahoituksesta puuttuu merkittävä palanen. Osakkaiden pitäisi ratkaista, järjestyykö puuttuva rahoitus jollain muulla tavalla, arvioi Mika Mannervesi.