Kulttuuri

Suomalainen puu taipuu Fuugan sointiin

Maailman­kuulujen akustikkojen simu­laa­tioista tulee totta perhe­yrityksessä, joka on myös Helsingin Musiikkitalon soinnin ja Helsinki–Vantaan näyttävän alakaton takana.

Teksti, kuvat ja videot:Jouni Koutonen
Kuvat ja videot:Johanna Manu

Vaaleana hohtava jättimäinen mäntyrakennelma täyttää raisiolaisen tehtaan tuotantotilat. Turun uuden musiikkitalo Fuugan suuren salin esiintymislava on valmistunut.

Raision Puuseppien valmistama lava on vuoden kuluttua Turun filharmonisen orkesterin (TFO) pääareena. Vanhan ja huonokuntoisen Turun konserttitalon ahtauden ei pitäisi enää lavalla vaivata.

– Tämä on kooltaan noin 225 neliötä, eli mahtuu isompikin orkesteri, naurahtaa projektipäällikkö Petra Yrjölä-Salonen.

Hän kertoo videolla, millaista esiintymislavan ja Fuugan akustiikkapaneeleiden rakentaminen on ollut.

Raision Puusepät toteuttaa myös salin tarkkaan suunnitellun soinnin. Tietokoneilla mallinnettu akustiikka muovautuu todeksi yli 300 kuusesta millintarkasti jyrsityn seinäelementin voimin.

Massiivinen palapeli on ollut tuotannossa vuoden päivät. Suunnittelupöydällä palasia on kuitenkin pyöritelty jo vuosia useiden projektisuunnittelijoiden, arkkitehtien ja akustikkojen kesken.

– Olemme tosi otettuja, että meidät on valittu tähän projektiin ja saamme tehdä näin hienoa musiikkitaloa Turkuun lähelle meitä, sanoo Yrjölä-Salonen.

Turvaliiveihin pukeutuneet mies ja nainen keskusteevat hymyillen, taustalla tehtaan tuotantotiloja.
40 vuotta sitten perustettu Raision Puusepät aloitti laivasisustuksista. Toimitusjohtaja Jarmo Yrjölän tytär Petra Yrjölä-Salonen on Fuuga-hankkeen projektipäällikkö, ja tämän Iiro-veli vastaa puuelementtien asennuksista rakennustyömaalla. Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Yrityksellä on runsaasti kokemusta vastaavista kohteista.

Raision Puusepät toteutti myös Helsingin musiikkitalon akustiset puuverhoilut.

Helsinki–Vantaan lentoaseman terminaalin kuusesta kaareutuva alakatto palkittiin vuonna 2022 Puupalkinnolla, ja sen alta kulkevat miljoonat matkaajat vuosittain.

Raisiolaisyritys oli myös toteuttamassa hiljattain Arkkitehtuurin Finlandialla palkittua Katajanokan laituria, jossa toimii muun muassa Stora Enson pääkonttori.

Puuverstaan työntekijä ohjaa tietokoneella jyrsintäkonetta.
Raision Puusepät työllistää parikymmentä henkilöä. Kuva: Johanna Manu / Yle

Avaruuskulmat heijastavat musiikkia

Jokainen yli 300 kuusipuisesta akustiikkaelementistä on yksilöllinen.

Petra Yrjölä-Salonen kuvailee niitä hieman propellin mallisiksi, ja niiden asentaminen on yhtä millintarkkaa kuin työstäminenkin.

Rakennusvaiheessa olevan Turun musiikkitalo Fuugan puisia rakennelmia seinillä. Kaartuvaa, vaaleaa puuta.
Kuusesta valmistettuja akustiikkaelementtejä varjellaan UV-säteiltä, jotta ne olisivat kaikki samansävyisiä rakennuksen valmistuessa. Kuva: Johanna Manu / Yle

Fuugan sointi syntyy laajan kansainvälisen ryhmän voimin. Belgialaisen pääakustikko Eckhard Kahlen yrityksen rinnalla suunnittelussa on alan osaajia muun muassa suomalaisesta Akukonista ja Aalto-yliopistosta.

Fuugan akustiikan mallintamisessa on hyödynnetty Kahlen ryhmään kuuluvan Yann Jurkiewiczin kehittämää avaruuskulmatarkastelua. TFO:n intendentti Nikke Isomöttönen kertoo videolla, mitä se tarkoittaa.

Noin puolet akustiikkapaneeleista on jo asennettu Fuugan suuren salin seinille. Ne on suojattu, paitsi rakennustöiltä, myös UV-säteiltä, jotta kuusen sävyt säilyisivät yhtenäisenä rakennuksen valmistumiseen asti.

Esiintymislavaa sen sijaan ei vielä hetkeen päästä asentamaan herhiläispesän tavoin kuhisevalle, rakennustelineiden täyttämälle työmaalle.

Betonipalkkiin punaisella tussilla kirjoitettu "Fuuga", sivussa taustalla näkyvä turvavarusteisiin pukeutunut rakennusmies.
Työmaa vilisee tällä hetkellä lukuisten yritysten rakentajia. Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Nikke Isomöttönen kuitenkin mittailee lavaa tyytyväisenä Raisiossa. Myös soittajat ovat päässeet workshopeissa vaikuttamaan ja tapaamaan akustikkoja.

– Tämä on meille ihan mullistava muutos. Uudessa talossa TFO tulee kuulostamaan paremmalta kuin koskaan. Odotukset ovat korkealla ja tunnelma on tosi innostunut.

Uuden estradin ohella orkesteri saa Fuugaan ajanmukaiset ja terveelliset työskentelytilat muun muassa harjoitteluun yksin tai pienemmissä ryhmissä.

– Nykytilanteeseen verrattuna muusikoiden edellytykset tehdä omaa työtään, joka koostuu tosi paljon nimenomaan omasta harjoittelusta, paranee aivan merkittävästi, sanoo Isomöttönen.

Puu on kustannustehokas ja ekologinen materiaali

Projektipäällikkö Martin Lukasczyk PES-Arkkitehdeilta valvoo niin akustiikkapaneeleiden asennusta kuin koko rakennuksen valmistumista.

Hän on oikeastaan jo kuullut Fuugan soinnin, 3D-mallinnuksissa Aalto-yliopistolla. Simulaatioista huolimatta myös hän odottaa malttamattomana vuoden kulumista ja talon avautumista yleisölle.

Videolla Martin Lukasczyk kertoo, miten suomalainen puu taipui musiikin muotoihin ja valikoitui näkyväksi elementiksi Fuugaan.

Fuuga on PES-Arkkitehtien mittavin työ tällä hetkellä. Aiemmin yritys on toteuttanut samantapaisia kohteita muun muassa Kiinassa. Niissä hallitseva materiaali on ollut bambu.

Suomalainen puu ei musiikkitalo Fuugassa ole vain verhoiluelementti, vaan sitä on käytetty myös rakenteissa betonin ohessa.

– Puu on myös kustannusteknisesti hyvä valinta: halvempi kuin betoni, ja se on aika merkittävä juttu. Ja tietysti se on paljon ekologisempaa, sen takia meiltä tulee aina ehdotus, että käytetään puuta, sanoo Lukasczyk.

Projektipäällikkö Martin Lukasczyk johdattelee musiikkitalo Fuugan ”ullakolla” lempipaikkaansa, suuren salin yläpuolella sijaitsevaan salasoppeen. Sieltä avautuu näkymä liki 30 metriä alempana olevalle permannolle.

Muokattu 12.11. kello 21.55: korjattu pääakustikko Eckhard Kahlen kansallisuus sveitsiläisestä belgialaiseksi. 13.11. kello 8.57 Martin Lukasczykin nimen kirjoitusasua ja ammattinimikettä.