Radanvarsikunnat ajavat yksituumaisesti lähijunaliikenteen käynnistämistä Turun ja Tampereen välillä vuonna 2031.
Kunnat haluaisivat, että junia kulkisi jatkossa tunnin välein, ja vuosikausia suljettuna olleet vanhat asemalaiturit otettaisiin takaisin käyttöön. Samalla junayhteyttä jatkettaisiin Turusta Raisioon ja Naantaliin saakka.
Turun liikennekehitysjohtaja Sirpa Kortteen mukaan matka-aika pitenisi vain noin kymmenen minuuttia, vaikka juna pysähtyisi Lietoa lukuun ottamassa jokaisessa radanvarren kunnassa.
Nykyiset harvakseltaan kulkevat kaukojunat eivät Kortteen mukaan palvele riittävästi kasvavaa kaupunkiseutua.
Turku ja Tampere suurimmat maksajat
Kuntien ehdotus liittyy siihen, että VR:n nykyisin operoima henkilöjunaliikenteen ostoliikenne avataan kilpailulle vuonna 2031.
Neuvotteluita on Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkisen mukaan käyty tiiviillä aikataululla, sillä kuntien on ilmoitettava liikenne- ja viestintäministeriölle vuoden loppuun mennessä halukkuutensa olla mukana kilpailutettavassa junaliikenteessä.
Radanvarsikuntien esittämässä mallissa nykyinen kaukojunayhteys Turun ja Tampereen välillä korvataan tunnin välein kulkevilla lähijunilla. Yhteysväli kilpailutettaisiin osana valtion hankintaa.
Kunnat saavat itselleen lipputulot, ja maksavat liikenteestä lipputulojen ja kustannusten välisen erotuksen. Tampereelta Naantaliin ulottuvan junayhteyden nettokustannus on Heikkisen mukaan noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.
Kustannukset jaetaan kuntien kesken. Suurimmat kaupungit Turku ja Tampere maksaisivat molemmat 750 000 euroa.
Liikennöintikustannusten lisäksi lähijunaliikenteen käynnistyminen edellyttää monissa kunnissa myös investointeja infraan.
Kuntien välisestä kustannusjaosta on päästy Heikkisen mukaan virkatasolla yksimielisyyteen, mutta asia menee vielä päättäjien hyväksyttäväksi.
Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa 24. marraskuuta.
– Jos joku jää pois, neuvottelut on käytävä ja kustannukset jaettava uudelleen. Tässä kohtaa ei ole plan B:tä, vaan oletamme, että kaikki kunnat lähtevät mukaan, Heikkinen toteaa.
Kunnat tekevät valtiolle esityksen, ja viime kädessä valtio arvioi, ottaako se yhteyden mukaan kilpailutuskokonaisuuteen.
Lipputulot 10 miljoonaa, matkustajamäärät arvoitus
Liikennekehitysjohtaja Sirpa Kortteen mukaan arvio lähijunaliikenteen lipputuloista Turun ja Tampereen välillä on noin 10 miljoonaa.
Nykyisestä matkamäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska liikenne on markkinaehtoista.
– Uskomme, että matkustajamäärät kasvaisivat tuntuvasti. Se on nähty myös linja-autoliikenteessä, että kun saadaan tiheämmät vuorot, matkustus kasvaa reilusti, Korte perustelee.
Lähijunaliikenne nähdään tärkeänä kuntien elinvoiman kannalta. Nykyistä paremmin palveleva junayhteys edesauttaisi työntekijöiden liikkumista ja sitä kautta alueen yrityksiä.
– Tieyhteys Turun ja Tampereen välillä on hidas ja vaarallinen ajaa, eivätkä muutaman kerran päivässä kulkevat junat tue sujuvaa työmatkustamista, Korte kuvailee.
Lähijunaliikenteen käynnistäminen avaisi Kortteen mukaan uusia mahdollisuuksia myös asuin- ja yritystonttien myymiselle.
– Asemanseudut ovat osassa kunnista vielä kaavoittamatta, koska ei ole ollut lähijunaliikennettä. Nyt on mahdollisuus kehittää omaa kaupunkia tai kuntaa asemanseutujen ympärille.
Myös Salon ja Uudenkaupungin suunta kiinnostaa
Varsinais-Suomessa on selvitetty lähijunaliikenteen käynnistämistä Tampereen lisäksi myös Salon ja Uudenkaupungin suuntiin.
Tuomas Heikkisen mukaan lähijunasuunnitelmat ovat edenneet Tampereen suuntaan muita nopeammin, sillä kyseisellä yhteysvälillä on liikenteen käynnistämiselle parhaat edellytykset ja vähäisin tarve uudistaa ratainfraa.
– Toki Turkua kiinnostaa edelleen Salon ja Uudenkaupungin suunta, mutta siellä on enemmän investointitarpeita.
Henkilöjunaliikenteen aloittaminen Turun ja Uudenkaupungin välillä vaatisi Heikkisen mukaan koko radan uusimista ja myös uusien seisakkeiden rakentamista. Salon osalta taas odotetaan kaksoisraiteen toteutumista.