Poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden määrä on korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.
Epäillyt viharikokset ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Tällaisten rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta, Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti kertoo. Sanallisen viharikollisuuden jälkeen seuraavaksi eniten on pahoinpitelyjä.
Viime vuonna poliisi kirjasi epäiltyjä viharikoksia yhteensä 1 808. Se on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.
Viharikosten motiivi oli useimmiten rasistinen. Lähes 70 prosenttia ilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.
Muita viharikosten motiiveja olivat selvityksen mukaan uhrin vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja uskonnollinen tausta.
Suomessa asuvat syyrialaiset viharikosten uhreja
Useimmin kyse oli poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluva henkilö ilmaisi ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä vähemmistöjä kohtaan.
Suomessa asuvat Syyrian kansalaiset joutuivat suhteellisesti eniten rasististen viharikosten kohteeksi.
Yhdeksän prosenttia viharikoksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski hieman vuoteen 2023 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset. Tyypillisesti tällainen viharikos tapahtui netissä.