Työnhakijat kokevat kunnille siirtyneet palvelut melko hyviksi – moni odottaa silti saavansa työpaikan, joita ei ole

Työllisyyspalveluiden asiakastyytyväisyys on parantunut, mutta alueelliset erot ovat suuria.

Työntekijät hitsaavat metalliosia teollisuushallissa. Kuvassa näkyy suuria teräsrakenteita sekä hitsausprosessista syntyviä valokaaria.
Jäänmurtajan lohkojen rakentamista Helsingin telakalla. Yhdysvaltain jäänmurtajatilauksen odotetaan tuovan lisää työtä seudulle. Kuva: Mikko Koski / Yle

Kuntien työllisyyspalvelut saavat työnhakijoilta kohtuullisen hyvän arvosanan kymmenen kuukautta historiallisen uudistuksen alkamisen jälkeen.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n keräämän palautteen mukaan asiakastyytyväisyys on parantunut syksyn aikana.

Työllisyysalueet saavat nyt arvosanaksi keskimäärin 3,6 asteikolla 1–5:een.

– Ei se ole aivan huono, mutta siinä on parantamisen varaa vielä selvästi, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Muutamalla työllisyysalueella työnhakijat ovat erittäin pettyneitä palvelun tasoon.

Uudellamaalla luvut olivat monin paikoin koko maan keskiarvoa alhaisemmat.

Helsingin työllisyysalueella keskiarvo oli 3,47. Espoo-Kauniaisen järjestämät työllistymispalvelut saivat asiakkailta arvosanan 3,57 ja Vantaan palvelut 3,60. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella lukema oli 3,53.

Työpaikkoja ei ole

Espoo on yksi Suomen suurimmista työllisyysalueista ja se vastaa myös Kauniaisten työllisyyspalveluista.

Espoon työllisyysjohtaja Hilla-Maaria Suomi ei ole hieman koko maata alemmasta keskiarvosta erityisen huolissaan.

– En ole tyytyväinen, mutten myöskään yllättynyt. Tiedän, että palvelemme asiakkaita aika hyvin. Kunnat lähtevät varmasti kehittämään omia paikallisia kyselyjä, jotka vastaavat paremmin palvelurepertuaarin onnistumista, Suomi sanoo.

Nosturi nostaa kerrostalon elementtiseinää rakenteilla olevan talon yläkerroksiin.
Rakentaminen on hyytynyt pääkaupunkiseudulla ja ala kärsii työttömyydestä. Espoon Niittykummussa rakennettiin kerrostaloa helmikuussa 2025. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Positiivinen esimerkki Espoosta löytyy hänen mukaansa esimerkiksi maahanmuuttajien osaamiskeskuspalveluista.

Sekä Reina että Suomi nostavat esiin saman haasteen: vaikka asiakaspalvelu koetaan hyväksi, palvelut eivät johda riittävästi ihmisten työllistymiseen.

– Tämä on luonnollista, kun ei ole työpaikkoja, Suomi sanoo.

Alueellisia eroja selittävät Timo Reinan mukaan muun muassa vaihteleva työttömyystilanne, äkilliset rakennemuutostilanteet ja irtisanomiset. Myös uudistuksen lähtötilanne oli alueellisesti erilainen, sillä osa alueista oli jo mukana työllisyyskokeiluissa.

Työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille vuoden 2025 alussa historiallisen suuren uudistuksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena oli tuoda palvelut lähemmäs työnhakijoita ja työnantajia sekä kytkeä ne paremmin yhteen kuntien muiden palvelujen, kuten koulutuksen kanssa.

Kuntaliiton Timo Reina ja Espoon työllisyysjohtaja Hilla-Maaria Suomi olivat Ylen Ykkösaamun vieraina maanantaina. Voit kuunnella lähetyksen alla olevalta tallenteelta.