Työllisyysalueiden ensimmäinen vuosi lähestyy loppuaan. Tämän vuoden alusta työllistämispalvelut siirtyivät valtiolta kuntien työllisyysalueille.
Alku oli kivikkonen. Sitä ovat värittäneet asiakasruuhka, uusien järjestelmien toimimattomuus ja määrärahojen loppuminen kesken. Käynnistysvuotta ei helpottanut sekään, että avoimien työpaikkojen määrä väheni rajusti.
Äänekoskelainen Tuukka Liimatainen on ollut jo 13 vuotta työtön työnhakija.
Hänelle vuodenvaihde ei tarkoittanut kovin suurta muutosta. Sen hän on huomannut, että tapaamisia työvoimapalveluihin on kuluneen vuoden aikana ollut hankalampaa sopia.
Katso mitä Liimatainen ajattelee nykyisistä työvoimapalveluista:
Yle pyysi arvioita siitä, miten kuluneesta vuodesta selvittiin myös kahdelta Keski-Suomen työllisyysalueen johtajalta.
Kysymyksiin vastasivat pohjoisen Keski-Suomen Tiina Mäenpää sekä Jyväskylän ja Muuramen Hanna Lähteelä.
Palvelut toimivat olosuhteisiin nähden kohtuullisesti
koko Suomen tasolla asiakkaiden kokemusta työllisyysalueiden asiakaspalvelusta on arvioinut ely-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA.
Sen asiakaspalautteisiin perustuvan arvion mukaan työllisyysalueet ovat selvinneet ensimmäisestä vuodestaan kohtuullisen hyvin. Tosin erot eri alueiden välillä ovat hyvin suuria.
Asiakaspalvelulle annettiin asteikolla 1–5 koko Suomessa arvosana 3,6. Sitä voi pitää synkkiin olosuhteisiin nähden hyvänä.
Jyväskylän ja Muuramen sekä Pohjoisen Keski-Suomen alueet selvisivät valtakunnallisesta vertailusta hyvin.
Molemmat ylsivät asiakaspalveluarviossa maan keskitasoon tai hieman sen yli. Pohjoisen Keski-Suomen arvosana oli 3,69 ja Jyväskylässä se oli 3,6.
Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalueella on onnistuttu erityisesti työnhakijoiden kanssa käydyissä täydentävissä keskusteluissa. Niiden osalta alue oli KEHAn tilastojen mukaan Suomen paras.
Johtajat kertovat alkutaipaleen haasteista
Keski-Suomen kahden työllisyysalueen johtajat kertovat myös ensimmäisen toimintavuoden haasteista.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysaluejohtajan Tiina Mäenpään mukaan työelämän muutostilanteita oli alueella tänä vuonna kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Kasvavan asiakasmäärän tilanne oli Mäenpään mukaan myös sen takia haastava, koska uutta organisaatiota rakennettiin samanaikaisesti palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton kanssa.
Käsipareja olisi tarvittu tässä työllisyystilanteessa enemmän.
Tiina Mäenpää, työllisyysaluejohtaja, pohjoinen Keski-Suomi
Kun kunnat joutuivat palvelujen tarjoajiksi vajaalla rahoituksella, se on näkynyt palveluissa.
– Käsipareja olisi tarvittu tässä työllisyystilanteessa ehdottomasti enemmän, Mäenpää sanoo.
Äänekoski on koko Suomen tasolla hyvin vaikeaa työllistymisaluetta. Kahden viime vuoden aikana seutua ovat koetelleet sekä puunjalostusteollisuuden ja metalliteollisuuden rajut irtisanomiset.
Viimeisimmät tiedot työntekijöiden vähentämisestä ovat tältä marraskuulta.
Jyväskylän ja Muuramen alueen työllisyysjohtaja Hanna Lähteelä arvioi ensimmäisen vuoden menneen olosuhteisiin nähden kelvollisesti.
Yhtenä syynä tähän hän pitää sitä, että Jyväskylän seudulla oli jo kokemusta työllisyyspalveluista.
– Me pääsimme tekemään näitä tehtäviä kuntakokeilussa jo vuonna 2021, ennen TE-uudistuksen voimaantuloa, Lähteelä kertoo.
Tarvittaisiin työpaikkoja, yritysten kasvua ja uusia työllistäviä yrityksiä.
Hanna Lähteelä, Jyväskylän ja Muuramen työllisyysjohtaja
Jyväskylän ja Muuramen alueella työttömiä työnhakijoita on noin 11 000. Lähteelän mukaan pelkkä työllisyysalueiden palvelun parantaminen ei tässä tilanteessa riitä.
– Tarvittaisiin työpaikkoja, alueen yrityksiin kasvua ja uusia työllistäviä yrityksiä, hän kiteyttää.
Velvoitehelpotuksia ja lisäresurssia ensi vuonna
Työllisyysalueiden alkuvaiheen haasteet on tunnistettu työ- ja elinkeinoministeriössä.
Siellä on valmisteltu eduskunnalle jo ensi vuodelle korjaavia lakiesityksiä.
Ministeriön erityisasiantuntijan Toni Ruokosen mukaan korjausten tarkoituksena on helpottaa vaikeuksissa olevien työllisyysalueiden mahdollisuuksia täyttää lakisääteiset velvoitteet.
Ruokonen kertoo, että sekä velvoitteisiin että alueiden henkilöstön riittämättömyyteen on tulossa helpotusta ensi vuoden alussa.