Professori suosittelee päiväunia keskelle työpäivää

Päivälevot työpaikalla saattavat lisätä merkittävästi työvireyttä. THL:n asiantuntija ehdottaa nukkumakapseleita palaveri-tai taukohuoneeseen.

Kolme naista esittää nukkuvaa maatessaan suurilla lepotyynyillä työpaikan kokoushuoneessa.
Säkkituolit, viltit ja tyynyt mahdollistavat mukavat päivätorkut palaveritilassa. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Vireyttä voi kasvattaa vuoden pimeimpinä kuukausina päiväunilla. Nokoset pitäisi toteuttaa THL:n mielenterveyden tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan työpaikalla sovituissa paikoissa ja lounaan jälkeen.

– Lyhyt lepohetki tai 10-20 minuutin päiväunet työn lomassa tehostavat aivojen toimintaa, jolloin työ voi olla sujuvampaa ja samalla mahdollisesti myös tuottavampaa.

Partonen suosittelee ajoittamaan levon ennen iltapäivä kolmea, jotta sen tuoma vireys ei häiritse yöunia. Oikeaan aikaan ajoitetut päivänokoset tuovat vireyttä lopputyöpäivään ja iltapäivän harrastuksiin.

Timo Partonen katsoo kameraan istuessaan THLn kokoushuoneessa.
Timo Partonen suosittelee vireystilan kasvattamiseksi lyhyitä päivätorkkuja lounaan jälkeen. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Sisäinen kello jätättää

Talvella elimistön toiminta muuttuu, kun valoa ei ole aamuisin riittävästi. Kehon sisäisen kellon hermosolut heräävät hitaasti ja väsyttää.

Keho erittää kaamoskuukausina kesää runsaammin unihormoni melatoniinia, vaikka on hereillä. Väsymys saattaa kestää pitkin päivää.

Paras tapa herättää sisäinen kello on Partosen mukaan käyttää joko heräämisen yhteydessä sarastusvaloa tai heräämisen jälkeen kirkastusvaloa puoli tuntia.

– Jos puolilta päivin näkee työpaikan ikkunasta ulkona valoa, kannattaa hakeutua ulos ja tankata luonnonvaloa puolisen tuntia, jotta sillä on virkistävä vaikutus.

Mies esittää nukkuvaa maatessaan telttavuoteella työpaikan taukotilassa. Oikealla näkyy keittiökalusteita ja vasemmalla sohvalla makaava ihminen.
Taukotilassa voi lounaan jälkeen levätä tai jopa nukahtaa, jos sinne asetetaan sänkyjä ja pitkiä sohvia. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Vilttejä ja unikapseleita

Sopivia lepotiloja työpaikoilla ovat esimerkiksi taukohuoneet, jolloin lounaan jälkeen olisi helppoa siirtyä lepäämään. Myös palaveritilat sopisivat unihetkiin siten, että niissä ei järjestetä päivätorkkujen aikana palaveria, lisää Partonen.

Lepopaikkoina voisivat olla esimerkiksi seinästä ulos vedettävät sängyt, säkkituolit ja sohvat. Tyynyt ja viltit lisäävät mukavuutta.

– Esimerkiksi nukkumakapselit, joita oli kokeiltavana muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla, voisivat sopia tähän tarkoitukseen, sanoo Partonen.

Mitään varauskalenteria nukkumisvuoroista työpaikoilla ei kannata käyttää, koska ihminen ei voi Partosen mukaan pakottaa nukahtamaan itseä tietyllä hetkellä.

– Myös äkilliset työtehtävät voivat estää jo sovitut päivätorkut ja lounaalla käynti voi ajoittua eri päivinä hieman eri aikaan. Työntekijällä ei ole välttämättä tarvetta päivälevolle tai päivätorkuille joka päivä.

Etätyössä pikkutorkut voi olla helpompaa toteuttaa. Nokoset vaativat kotona rauhallisen tilan, mukavan lepopaikan ja herätyskellon.

Kaikille päivälevot eivät sovellu vireystilan kasvattamiseksi. Silloin voi kokeilla muita piristäviä keinoja.

Uneliaisuus altistaa tapaturmille

Partonen kertoo, että kaamoksesta johtuneista väsymysoireista kärsii joka neljäs suomalainen. Tutkimuksen mukanaan vuonna 2024 suomalaisista 20 vuotta täyttäneistä aikuisista joka viides nukkui riittämättömästi.

– Riittämättömästi nukkuvien osuus on viime vuosina vähitellen jopa suurentunut, joten kyse on merkittävästä ongelmasta.

Eri syistä aiheutuneesta unen häiriintymisestä on arvioitu Suomessa aiheutuvan vuosittain noin 4,3 miljardin euron kustannukset.

– Tämä arvio tehtiin yli 10 vuotta sitten, joten tästä asiasta olisi nyt syytä tehdä terveystaloustieteelliset laskelmat pätevin menetelmin.

Tutkimusten näkökulmasta väsymys lisää muun muassa ärtymystä, josta voi aiheutua helpommin riitoja.

– Uneliaisuus heikentää myös reagointikykyä, jolloin työntekijä tekee enemmän virheitä ja altistuu tapaturmille, toteaa Partonen.

Sisäistä kelloa auttaa tahdittamaan Partosen mukaan myös kuntoliikunta, joka on ajoitettu joko aamulle kello seitsemän ja kahdeksan välille tai iltapäivälle yhden ja viiden välille.

Timo Partonen katsoo kameraan seisoessaan havupuiden välissä Mannerheimintien vierellä.
Timo Partonen lisää työpäiväänsä vireyttä kävelemällä vartin verran työpaikkansa etupihalla. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Työpäivä pitenee torkkujen verran

Työntekijän näkökulmasta päivätorkut ovat pois aktiivisesti tehdystä työajasta, mikä venyttää työpäivää vastaavasti pidemmäksi.

–Työmarkkinajärjestöt voisivat neuvotella lounaan kylkeen lakisääteisen päivälevon varttitunnin mittaisena.

Vaikka Partonen ei näe työelämän muutosta realistisena, niin työnantajan kannattaisi miettiä toimialasta tai työajoista riippumatta, miten työntekijöiden vireyttä voisi tukea, kertoo Partonen.

Työntekijä suoriutuu virkistyneenä työtehtävistään paremmin kuin väsyneenä, mutta työtehon mittaaminen Partosen mukaan on hankalaa. Työtehoon vaikuttavat monet asiat, kuten työntekijän terveys, työilmapiiri ja johtamisen kulttuuri.

Katso Puoli seiskan insertti päiväunista työpaikalla:

THL.n tutkimusprofessori Timo Partonen puoltaa päiväunia työpaikoilla.