MS-tautiin sairastuvien määrä lisääntyy edelleen. Tapausten määrä kasvaa, koska diagnostiikka on parantunut ja elinikä pidentynyt. Uusien tapausten ilmaantuvuus on kuitenkin tasoittunut.
MS-tautia sairastaa Suomessa noin 17 000 ihmistä. Erityisesti tautiin sairastuvat 20–40-vuotiaat naiset Länsi-Suomessa, etenkin Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimuksista huolimatta yksittäistä syytä sairastumiseen ei ole löydetty, mutta merkittävin uusi riskitekijä on pusutaudin aiheuttajavirus, Epstein-Barr (EBV).
Etelä-Pohjanmaalla on alkamassa uusi tutkimus, jossa selvitetään verinäytteestä, altistaako jokin tietty EB-virustyyppi juuri MS-taudille.
MS-diagnoosi oli järkytys
Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla asuva Virpi Pajuranta sairastui MS-tautiin 23-vuotiaana. Diagnoosi oli järkytys, vaikka sairaus oli tuttu äidiltä ja sitä on muillakin suvussa.
– Ajattelin, että oliko elämä tässä. Mitä nyt teen ja onko minulla tulevaisuutta. Se pelotti hirveästi.
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, hän on sinut sairautensa kanssa.
Pajuranta tekee kolmivuorotyötä asumispalveluyksikössä. Hän tekee ilta- ja yövuoroja mielellään, mutta aamuinen liikkeelle lähteminen välillä kangertelee.
MS-tauti oireilee hänellä tavallisimmin väsymyksenä. Ajatus karkailee ja sanat saattavat olla kateissa.
– Olen oppinut, että pitää antaa itselle aikaa. Aina ei tarvitse jaksaa.
Virpi Pajurannan MS-taudin oireet alkoivat silmistä kymmenen vuotta sitten. Hänellä todettiin näköhermon tulehduksia.
MS-taudin tyypillisin ensioire on juuri näköhermon tulehdus, jossa toisen silmän näkö sumenee.
Kun silmäoireet palasivat kolmen vuoden kuluttua, Pajuranta meni lääkäriin.
– Kun sain diagnoosin, asiat etenivät nopeasti. Sain kortisonihoitoa ja lääkityksen.
Geeniperimä osasyynä Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaa ja Suomen länsirannikko ovat MS-taudin korkean riskin alueita. Yhtenä merkittävänä tekijänä pidetään alueen geeniperimää, sanoo neurologian erikoislääkäri Annukka Verkko.
– Maakunnan väestöä ovat karsineet nälkävuodet ja isoviha. Jäljelle jääneet ovat perustaneet perheitä keskenään. Se on voinut altistaa taudin yleistymiselle.
Verkko kuitenkin korostaa, että MS-taudin taustalla on useita geneettisiä tekijöitä.
Etelä-Pohjanmaalla MS-tautia sairastaa noin 700 ihmistä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain 15–30. Alle 200 000 asukkaan maakunnassa sairastavuus on väkilukuun suhteutettuna maan korkeimpia.
MS-tautia sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia. Verkon mukaan yksi selitys voi olla estrogeeni, joka edistää tulehdustilojen syntyä. Naisten immuunijärjestelmä on myös erilainen kuin miehillä ja heillä on siksi miehiä enemmän autoimmuunisairauksia, esimerkiksi reumaa.
Lisäksi taudin puhkeamisen syyksi on aseteltu naisten tupakoinnin yleistymistä ja lapsiluvun laskua, sillä raskausaika usein rauhoittaa autoimmuunitauteja.
Myös matala D-vitamiinitaso lapsuudessa tai nuoruusvuosina voi olla yksi tekijä.
– Koska MS-taudin kehitykseen johtaa monimutkainen tapahtumaketju, jota ei täysin tunneta, voi taustalla olla myös jokin ympäristötekijä, jota emme ole tunnistaneet, Annukka Verkko sanoo.
Pusutauti on merkittävin uusi löytö riskitekijäksi
Tärkeimmäksi yksittäiseksi riskitekijäksi MS-taudin taustalla on viime vuosien tutkimuksissa noussut Epstein-Barr-virus.
Virus tunnetaan parhaiten mononukleoosin eli pusutaudin aiheuttajana. Se on erittäin yleinen: lähes kaikki saavat sen elämänsä aikana.
Virus voi aktivoitua myöhemmin uudelleen esimerkiksi muun sairauden yhteydessä.
Annukka Verkko huomauttaa, että MS-taudin puhkeamiseen tarvitaan useita tekijöitä. Pelkkä EBV-tartunta yksinään ei selitä MS-taudin kehittymistä.
– Olisi huikeaa, jos onnistuisimme löytämään, minkätyyppinen EB-virus MS-tautiin kytkeytyy, ja saisiko siihen rokotetta.
Lääkehoito on ottanut loikkia
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta nykyisillä hoidoilla aaltomaisen MS-tautityypin aktiivisuuteen voidaan vaikuttaa huomattavasti.
Ennen MS-tauti lyhensi elinikää noin kuudesta seitsemään vuotta. Nykylääkityksellä voidaan kuitenkin estää taudin pahenemisvaiheita ja etenemistä.
Virpi Pajurannan MS-tauti on pysynyt aisoissa lääkityksen ansiosta. Tilannetta seurataan magneettikuvauksilla vuosittain ja lääkitystä vaihdetaan tarvittaessa. Pajurannan lääkitystä on muutettu tableteista ensin pistoksiin ja sittemmin infuusioon.
Tasaisesti etenevään muotoon, jota sairastaa noin 15 prosenttia potilaista, ei ole Suomessa yleisesti käytössä olevaa lääkettä.
Neurologian erikoislääkäri Annukka Verkon mukaan se johtuu tautimuotojen erilaisista mekanismeista.
Pyörätuolin sijaan aktiivinen elämä
Lääkehoidon kehittyminen on muuttanut MS-taudin ennustetta radikaalisti.
Annukka Verkon mukaan useilla potilailla oli aiemmin edessään työkyvyttömyys ja liikuntakyvyn menetys. Moni päätyi pyörätuoliin.
– Nykyään ideaalitilanteessa, kun löydetään hyvä lääkitys, MS-taudista ei jää arkea pahasti haittaavia oireita.
Vaikka oireita voi edelleen esiintyä, ne ovat usein lieviä. Työ- ja toimintakyky voivat säilyä pitkään kohtalaisen hyvinä.
Verkko suhtautuu optimistisesti MS-taudin hoidon tulevaisuuteen.
– Kun peilaa kehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta, ei voi olla ajattelematta, mitä kaikkea vielä tulee tapahtumaan. Kehitys on ollut huimaa. Uskon, että tulevaisuudessa tapahtuu suuria kehitysaskeleita.
Muokattu 18.11.2025 klo 16.37: MS-taudin tasaisesti etenevään muotoon ei ole Suomessa yleisesti käytössä olevaa lääkettä.