Oulun kirjailijaseuran Botnia-palkinnon vastikään voittanut Bilbao-romaani on kertomus itsemääräämisoikeudesta ja vastarinnasta.
Näin kiteyttää oululaissyntyinen, nykyisin Helsingissä asuva esikoiskirjailija Hanna Lantto.
Bilbao-romaanin päähenkilö on suomalainen Elina, jonka fyysisen koskemattomuuden rajoja loukataan toistuvasti. Kirjassa pohditaan myös sitä, milloin kokonaisella kansalla on oikeus olla itsenäinen.
Espanjan Bilbaossa opiskeleva suomalainen Elina kokee yöelämässä toistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Trauma seuraa traumaa, ja nuori nainen hakeutuu helposti rajojaan loukkaaviin tilanteisiin yhä uudestaan. Kohtaamistaan raiskauksista huolimatta hän ei suostu myöntämään itselleen, mitä on tapahtunut.
– Tavoitteenani oli haastaa seksuaalisen väkivallan kertomuksia. Ihmisillä on keskimäärin aika kapea näkökulma siihen, miltä seksuaalinen väkivalta näyttää ja miten oikean uhrin tulisi käyttäytyä.
Kirjassa häpeän väistäminen muuttuu sen myöntämiseksi, jolloin Elinakin alkaa päästä asioiden yli. Häpeän pitäisi jäädä tekijälle, ei uhrille.
Bilbao on itsenäistymispyrkimyksistään tunnetun Baskimaan suurin kaupunki. Elinan tarinan rinnalla kulkevat kertomukset baskien kulttuurista, kielestä ja historiallisesta taustasta.
– On itsestään selvää, että kansoilla pitäisi olla itsemääräämisoikeus. On tavallaan historian oikkua, että Suomi on itsenäinen ja Baskimaa vaikkapa ei, Hanna Lantto sanoo.
Hanna Lantto on itsekin asunut Baskimaassa, ja hän on Turun yliopiston lehtorina ja tutkijana erikoistunut baskin kieleen. Elinan tarinassa on kaikuja omista kokemuksista, sillä myös Lantto on nuorena aikuisena kokenut seksuaalista väkivaltaa Bilbaossa asuessaan.
– Olen käynyt useamman vuoden psykoterapiassa ennen kuin ryhdyin kirjoittamaan kirjaa. Kun tapahtuneita muokkaa tarinan muotoon, samalla etäännyttää niistä itsensä.
Suhde Baskimaahan on edelleen Hanna Lantolle hyvin tärkeä. Kirjaa hän ryhtyi kirjoittamaan korona-aikaan, kun Espanjaan pääsy oli hankalaa.
– Kirjoitin kirjaa myös varmasti siksi, että en päässyt sinne matkustusrajoitusten vuoksi. Tiiviit suhteet Baskimaahan minulla on edelleen, lapsenikin oppi kävelemään Bilbaossa.
Oulu taas Hanna Lantolle merkitsee synnyinpaikkaa, juuria. Seuraava kirja voisi sijoittua myös pohjoiseen, Tornionlaaksoon. Lanton isoäiti päätyi sinne aikoinaan inkeriläisenä pakolaisena.
– Kirja on suunnitteilla ja sitä on jonkin verran tuotettukin, Hanna Lantto paljastaa.