Lämmin kesä ja syksy ovat syöneet ensimmäistä kertaa lähes puolet Kokkolan kesän yli varastoimasta säilölumikasasta, arvioidaan kaupungilta.
Normaalivuonna kasasta häviää yleensä neljäsosa. Tilanne on poikkeuksellinen.
Lumikasan huomattava hupeneminen uhkaa kutistaa myös ensilumenladun puolet normaalia lyhyemmäksi. Aiempina talvina hiihtäjät ovat kiertäneet Kokkolan Santahaassa kilometrin lenkkiä.
Nyt kaupungin työnjohtaja Markku Kaunisvesi arvelee kasan riittävän ehkä vain 500 metrin suoran tekoon.
– Ei ladusta viitsisi tehdä lumikolan levyistä laihaa baanaa, vaikka sillä tavallahan sitä saisi venytettyä, hymähtää Kaunisvesi.
Leuto viime talvi on hankaloittanut monessa kunnassa säilölumen tykittämistä: pakkaset eivät välttämättä ole riittäneet tarpeeksi suuren lumikasan tekemiseen.
Talviurheilulajit kärsivät myös muualla.
Levin hiihtokeskus joutui poikkeuksellisesti sulkemaan säilölumella tehdyn ensilumenlatunsa marraskuun alussa, koska se ei ollut enää hiihtokunnossa. Samoin Rukalla latu on toistaiseksi suljettu.
Latutilanne-sivusto on seurannut Suomen hiihtopaikkojen tilannetta vuodesta 2012. Sivuston mukaan säilölumilatuja on jouduttu kauden alkumetreillä sulkemaan selvästi aiempia vuosia enemmän.
– Yleensä tässä vaiheessa latuja on auki jo parikymmentä, mutta tällä hetkellä vajaat 15. Toki lähipäivinä latuja jo avautuu eteläisimmässäkin Suomessa. Lapissa saadaan auki pian luonnonlumilatujakin, kertoo sivuston perustaja Axa Sorjanen.
Lumen varastointi lisääntyy
Säilölumi on monelle matkailuyritykselle jo elinehto, jolla taataan kauden alku ajoissa. Hiihtokeskuksista noin kymmenen varastoi lunta rinteitä ja latuja varten.
Levi ja Ruka ovat avanneet laskettelukauden säilölumen turvin jo useamman vuoden. Esimerkiksi Jyväskylän Laajis starttaa kauden ajoissa varastoidulla lumella.
Tykitetty lumi on myös kestävämpää, ikään kuin jäämurua. Se sietää sään muutoksia luonnonlunta paremmin.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors kertoo, että lumen säilömiseen on käytössä kolme keinoa: eristelevymatto, fleecen tyylinen rakennushuopa ja puru. Eristelevymatot ovat hiihtokeskusten suosiossa.
Sahanpuru on taas perinteisin tapa. Lunta onkin varastoitu tyypillisesti suurten purukasojen alle. Näin on tehty esimerkiksi Kokkolassa, missä keino on toiminut hyvin.
– Puru on työläs käsitellä ja sen hinta on viime vuosina noussut – eikä se ole ikuista, huomauttaa Lindfors.
Kuntien talous ei välttämättä kestää suuria menoeriä pelkkään lumensäilöntään.
Nyt Kokkolassa kuitenkin pohditaan keinoja, joilla ensilumenlatu saadaan hiihtäjille turvattua jatkossakin.
Yksi vaihtoehto olisivat eristelevyt. Niiden hankkiminen maksaisi arviolta 35 000 euroa, mutta levyjä voisi käyttää uudelleen vuodesta toiseen.
Hiihtäjille kauden alku on odotettu tapahtuma.
Ensimmäisenä maakunnassa avautuva ensilumenlatu kerää hiihtäjiä laajaltakin alueelta, aina toisesta maakunnasta saakka.
– Käyttäjiä löytyy heti, kun lumet on levitetty. Osa on jopa niin innokkaita, että hätäilee jo väliin, ennen kuin työ on edes valmis, sanoo Kokkolan liikuntapaikkojen työnjohtaja.