Valtion työntekijöiden uudet etätyösuositukset herättävät närää työpaikoilla.
Valtio haluaa työntekijänsä toimistolle jatkossa keskimäärin 2–3 päiväksi viikossa. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja yhteisöllisyyttä. Uusi suositus tarkoittaa monelle läsnätyön lisääntymistä.
– Mielestäni tässä ollaan ihan väärillä jäljillä. Palataan ikään kuin 2010-luvun alkuun, kuvailee työntekijöitä edustavan Verovirkailijain liiton puheenjohtaja Tuija Mäkelä.
Riittääkö työpisteitä kaikille?
Valtio haluaa ihmisiä takaisin toimistoille, mutta samalla se karsii toimitilojaan. Se ihmetyttää työntekijöitä.
Valtion kiinteistöistä ja toimitiloista vastaava Senaatti-konserni säästää yli 40 miljoonaa euroa tänä ja ensi vuonna. Osa säästöistä tehdään karsimalla tiloja ja keskittämällä työntekijöitä samojen seinien sisälle.
Esimerkiksi Helsingissä peruskorjataan parhaillaan Virastotaloa, johon tulee tilat 12:lle valtion virastolle. Senaatti perustelee virastojen yhteisiä tiloja muun muassa sillä, että etätyöt ovat jättäneet osan toimistoista tyhjilleen.
Yksi uusiin tiloihin asettuvista virastoista on Energiavirasto. Sille on varattu noin 10–20 työpistettä, vaikka työntekijöitä on yli sata.
– Jos kaikkien Pasilassa olevat virastojen henkilöstö tulisi samaan aikaan paikalle, työpisteet eivät varmasti riittäisi, kertoo Energiaviraston luottamusmies, yli-insinööri Timo Vihavainen.
Uudessa suosituksessa osittaisena etätyöpäivänä etätyöpisteen ja työpaikan väliset matka-ajat eivät ole työaikaa.
Työpaikka satojen kilometrien päässä
Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimistoja on lakkautettu viime vuosina. Sen takia työmatka kotoa toimistolle on pisimmillään jopa 250 kilometriä.
Kelan pääluottamusmies Tuula Hällfors-Laaksonen sanoo, etteivät kelalaiset vastusta lähityöpäiviä, vaan niihin halutaan joustoa silloin, kun joustoa tarvitaan.
Työntekijä saattaa tarvita etätöitä myös esimerkiksi terveyssyistä, Hällfors-Laaksonen sanoo.
Kelan oman linjauksen mukaan työntekijöiden tulee jatkossa tulla työpaikalle neljä kertaa kuukaudessa eli keskimäärin yhtenä päivänä viikossa. Se on herättänyt vastustusta Kelan sisällä.
Energiaviraston Vihavainen kertoo, että uutta henkilöstöä on palkattu ympäri Suomea, vaikka virastolla on vain yksi varsinainen työpiste Helsingin Sörnäisissä.
– Jos asuu vaikka toisella puolella Suomea, ei kuulosta kauhean toimivalta, että pitää kaksitoista päivää kuukaudessa matkustaa Helsinkiin, Vihavainen sanoo.
Työ on tehokasta kotonakin
Kelan pääluottamusmies Hällfors-Laaksonen huomauttaa, etteivät toimiston seinät aina tuota sinänsä mitään lisäarvoa. Valtiolla moni tekee myös hyvin itsenäistä työtä.
– Meillä on paljon isoja tiloja, joissa työskentelee monta ihmistä samassa tilassa. Silloin moni tekee mielellään rauhallista työtä kotona.
Verohallinnon tiimeissä on jäseniä eri puolilta Suomea.
– Vaikka menisit virkapaikalle, siellä ei välttämättä ole ketään samasta tiimistä tai ryhmästä, Mäkelä sanoo.
Sekä lähi- että etätyötä pitää olla sopivasti
Valtio ei halua poistaa etätyötä kokonaan, vaikka sen määrä voi vähentyä, sanoo valtiota työnantajana edustavan Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen.
– Mikään tutkimus ei tue sitä, että oltaisiin koko ajan etänä tai hyvin vähän etänä, vaan sen suhteen pitää olla oikea.
Valtio jakautuu useisiin eri virastoihin, liikelaitoksiin ynnä muihin, joista kukin päättää etätöiden määrästä itse. Jossain etätyölinja voi olla suositusta tiukempi tai vapaampi, jos sille on perusteet.
Työnantajan harkintaan jää esimerkiksi se, voiko etätöitä tehdä enemmän, jos asuu hyvin kaukana toimistolta.
Ojasen mukaan toimistotiloja on paljon saatavilla. Osa ongelmaa on se, että väkeä on paljon läsnä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, kun taas maanantaisin ja perjantaisin toimistot ovat tyhjillään.
– Jos etätyö jakautuisi tasaisemmin eri viikonpäiville, se auttaisi jo tosi paljon.