Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kokoomuksella oli jälleen vahva edustus ministerien tulokärjessä, mutta joukkoon mahtuu myös kristillisdemokraatit.
Eniten verotettavia tuloja oli pääministeri Petteri Orpolla (kok.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilla (kd.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsellä (kok.).
Kovatuloisin oli pääministeri Orpo. Orpon verotettavat tulot nousivat lähes 240 000 euroon. Tästä 7 000 euroa oli pääomatuloja.
Sidonnaisuusilmoituksen mukaan Orpolla on omistuksia eri sijoitusrahastoissa sekä eläkevakuutus. Lisäksi Orpo omistaa neljänneksen vuokra-asuntoyhtiö Arduum oy:stä.
Vuonna 2023 Orpon tulot olivat 202 000 euroa. Tuolloin tulopotti koostui kokonaan ansiotuloista.
Edeltävänä verovuonna eli 2023 ministereistä kovatuloisin oli kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Tuolloin Ikosen ansio- ja pääomatulot kipusivat 227 000 euroon, josta enemmistö oli ansiotuloja. Ikonen ehti toimia Tampereen pormestarina ennen kuin nousi ministeriksi. Viime vuonna Ikosen tulot jäivät pienemmiksi, 179 000 euroon. Pääomatuloja ei ollut ollenkaan.
Verovuonna 2024 ministereiden tulolistan toiselle sijalle pääsi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Essayahin verotettavat tulot olivat viime vuonna 194 000 euroa, joka oli kokonaan ansiotuloja.
Edeltävänä verovuonna Essayahin tulot olivat 158 000 euroa.
Kolmannelle sijalle ylsi puolustusministeri Antti Häkkänen. Häkkäsen verotettavat tulot olivat viime vuonna 187 000 euroa, joka koostui myös puhtaasti ansiotuloista.
RKP:n Anders Adlercreutz nousi opetusministeriksi heinäkuussa 2024, kun Anna-Maja Henriksson (r.) siirtyi europarlamenttiin.
Henrikssonin tulot kipusivat vuonna 2024 170 000 euroon.
Adlercreutzin tulot olivat viime vuonna 186 000 euroa, joista pääomatuloja oli 13 000 euroa. Sidonnaisuusilmoituksen mukaan Adlercreutz omistaa osan arkkitehtitoimisto A-konsultit oy:stä ja lisäksi hänellä on omistuksia eri rahastoissa.
Ministerivaihdokset näkyvät tuloissa
Verovuonna 2024 ministereinä toimineiden tulojakauman häntäpäässä olivat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ja oikeusministeri Leena Meri (ps.). Talvitien verotettavat tulot olivat 121 000 euroa. Tästä pääomatuloja oli 2 600 euroa.
Oikeusministeri Meren verotettavat ansiotulot olivat 167 000. Pääomatuloja ei ollut. Verovuonna 2023 Meren tulot jäivät 146 000 euroon.
Tulojen tarkastelussa on syytä huomioida ministerikunnassa tapahtuneet muutokset. Tämä voi heijastua etenkin ansiotuloihin, koska ministerien palkkiot ovat korkeampia kuin esimerkiksi rivikansanedustajilla.
Sari Multala nousi ilmasto- ja ympäristöministeriksi kuluvan vuoden tammikuussa, kun Kai Mykkänen siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi.
Ministerinä vielä viime vuonna toimineen Mykkäsen tulot olivat 177 000 euroa, josta pääomatuloja oli 1 600 euroa. Multalan tulot olivat viime vuonna hyvin samansuuntaiset eli 176 000 euroa. Nämä olivat puhtaasti ansiotuloja.
Toukokuussa taas työministerin pesti siirtyi Arto Satoselta (kok.) puoluetoveri Matias Marttiselle.
Satonen oli vuoden 2023 tulovertailussa ministereistä toiseksi kovatuloisin. Satosen tulot olivat tuolloin 204 000 euroa, joista pääomatuloja oli 71 000 euroa. Viime vuonna Satosen tulot olivat vielä korkeammat, yhteensä 243 000 euroa. Pääomatulojen määrä oli pysynyt kutakuinkin samana.
Sen sijaan Satosen seuraajan, vuonna 2024 vielä kansanedustajana ja muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Marttisen tulot jäivät viime vuonna 112 000 euroon. Pääomatuloja oli alle 70 euroa.
Sidonnaisuusilmoituksen mukaan Marttisella on suoria osakeomistuksia pääosin suomalaisissa yhtiöissä sekä rahasto-omistuksia.
Kesäkuussa Wille Rydman (ps.) luovutti elinkeinoministerin salkun seuraajalleen Sakari Puistolle (ps.).
Rydmanin tulot olivat hänen toimiessaan viime vuonna ministerinä 176 000 euroa, josta pääomatulojen osuus oli vajaat 500 euroa.
Viime vuonna vielä rivikansanedustajana toimineen Puiston tulot jäivät taas 109 000 euroon. Puistolla ei ollut verotettavia pääomatuloja.
Sidonnaisuusilmoituksen mukaan hänellä on osakeomistuksia muun muassa yhtiössä, joka tarjoaa digitaalisia ratkaisuja datakeskuksille. Muuksi merkittäväksi varallisuudeksi Puisto on ilmoittanut esimerkiksi virtuaalivaluutat. Näistä omistuksista ei siis kuitenkaan ole verotettavia pääomatuloja viime vuodelta.
Kesällä myös liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin salkku siirtyi RKP:n Sandra Berqvistiltä kristillisdemokraattien Mika Poutalalle.
Berqvistin verotettavat tulot kipusivat viime vuonna 173 000 euroa. Rivikansanedustaja toimineen Poutalan verotettavat ansiotulot olivat 118 000 euroa. Pääomatuloja ei ollut.
Entinen urheilija Poutala omistaa yrityspalveluita tarjoavan Sporttitalkoot oy:n koko osakekannan. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli pieni, vain alle 18 000 euroa.
Tällaisiin tuloihin ylsivät puoluepomot
Puolueiden puheenjohtajista leijonanosa yltää yli 100 000 euron verotettaviin tuloihin.
Puoluejohtajien tulovertailussa kärkipaikka menee pääministeripuolueen johtajalle eli kokoomuksen Petteri Orpolle.
Kakkossijaa pitää Liike nytin puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Harry Harkimo 221 000 euron tuloillaan. Harkimon tuloista pääomatulojen osuus on 36 000 euroa. Sidonnaisuusilmoituksen mukaan Harkimolla on merkittäviä omistuksia rakennus- ja konsultointiyhtiöissä.
Vuonna 2023 Harkimon tulot olivat 227 000 euroa, josta pääomatulojen osuus oli 66 000.
Kolmen kärkeen yltää myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayah.
Suurimman oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin verotettavat tulot kohosivat 147 000 euroon. Pääomatuloja oli 7 500 euroa.
Sidonnaisuusilmoituksessaan Lindtman on ilmoittanut omistavansa osan kahdesta vuokrahuoneistosta. Edeltävänä verovuotena Lindtmanin tulot olivat 143 000 euroa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen verotettavat tulot tippuivat merkittävästi vuodesta 2023. Viime vuonna verotettavaa kertyi 94 000 euroa, kun taas sitä edellisenä verovuotena Kaikkosen ansiotulot olivat vielä 133 000 euroa. Kaikkosen tulot olivat ansiotuloja.
Myös puoluejohtajien joukossa on tapahtunut muutoksia, ja se heijastuu myös tuloihin.
Minja Koskela seurasi vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävässä europarlamentaarikoksi siirtynyttä Li Anderssonia loppusyksystä 2024.
Koskela toimi ennen kuin hänet valittiin puheenjohtajaksi puolueessa rivikansanedustajana.
Viime vuonna Koskelan verotettavat tulot olivat 108 000 euroa. Vuonna 2023 hänen tulonsa olivat 97 000.
Viime verovuotena puoluejohtajista pienimmät verotettavat tulot olivat vihreiden puheenjohtaja Sofia Virralla, 87 000 euroa. Pääomatuloja ei ollut.
Vuonna 2023 Virran tulot olivat 81 000 euroa.
Tuloihin vaikuttaa moni seikka
Luottamustehtävien muutokset näkyvät vallanpitäjien palkkapussissa. Ministerien, puoluejohtajien ja rivikansanedustajien ansiotulot kertyvät monesta lähteestä.
Ministereille ja kansanedustajille maksetut palkkiot ovat veronalaista tuloa.
Hallitus päätti puoliväliriihessä alentaa palkkioitaan viidellä prosentilla. Palkkioiden alennus astuu voimaan ensi vuoden alussa, ja se on voimassa hallituskauden loppuun saakka.
Ministereiden ansioihin vaikuttaa kuitenkin lisäksi kansanedustajapalkkioiden suuruus. Palkkion määrään vaikuttaa se, kuinka pitkään henkilö on toiminut kansanedustajana.
Moni edustaja toimii myös muissa luottamustehtävissä, esimerkiksi kunnanvaltuustossa tai aluevaltuustoissa. Valtuutetuille maksetaan muun muassa kokouspalkkioita.
Julkiset verotiedot eivät kerro koko totuutta ihmisen tuloista. Piiloon jäävät esimerkiksi korkotulot, perinnöt, verovapaat osingot ja muut etuudet, vakuutuskuoressa olevat tulot ja verovähennykset.
Juttua muokattu 12.11. kello 10.38: Korjattu virheellinen tieto Orpon tuloista pääkuvaan, grafiikkaan ja tekstiin. Kerroimme virheellisesti, että Orpon tulot olivat yli 240 000 euroa, vaikka ne ovat todellisesti noin 239 000 euroa.