Euroopan unionin tuomioistuin on hyväksynyt Tanskan kanteen EU:n vähimmäispalkkadirektiivin kumoamisesta vain osittain. Direktiivistä suurin osa pysyy kuitenkin voimassa.
Päätöksessä kumotaan osio, joka määrittelee ja yhdenmukaistaa minimipalkan määräytymiskriteerejä EU:ssa. Lisäksi direktiivistä kumottiin kielto minimipalkkojen laskemisesta indeksien perusteella.
Vuonna 2022 voimaan tulleen direktiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa ja parantaa työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa. Nimestään huolimatta direktiivi ei kuitenkaan ole vaatinut esimerkiksi Suomen kaltaisia maita säätämään lakisääteistä vähimmäispalkkaa, koska Suomessa palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaan.
Tanska ja Ruotsi ovat vastustaneet direktiiviä alusta asti ja vaatineet sen kumoamista.
Kiistassa on kyse siitä, miten pitkälle EU voi puuttua jäsenmaiden kansalliseen työmarkkinalainsäädäntöön. Tanskassa ja Ruotsissa on vahva oma työmarkkinamalli, minkä vuoksi maat katsoivat, että direktiivi puuttui liikaa niiden kansalliseen työmarkkinalainsäädäntöön.
Tanskasta ja Ruotsista poiketen Suomi ei lähtenyt kanteeseen mukaan. Se on poikkeuksellista, sillä Pohjoismaat ovat yleensä katsoneet työmarkkina-asioita yhtenäisesti.
Tanskan työministeri Kaare Dybvad Bek kuvasi uutistoimisto Ritzaulle päätöstä ”puolittaiseksi voitoksi”. Ratkaisun vaikutuksien tarkempi analysointi vaatii kuitenkin enemmän aikaa.
Suomessa ei suuria muutoksia
Suomalaiset palkansaajien keskusjärjestöt puolestaan ovat suhtautuneet direktiiviin myötämielisesti.
Direktiivi ei ole vaatinut Suomessa kovin suuria lakimuutoksia, koska Suomi täyttää jo pääosin direktiivin vaatimukset. Syy tähän on se, että vähimmäispalkka voi direktiivin mukaan olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Koska Suomessa on jo olemassa laajat ja kattavat työehtosopimukset, Suomen ei ole tarvinnut erikseen säätää erillisestä minimipalkasta.
Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat kuitenkin katsoneet, että direktiivi voisi tuoda tarvittavaa suojaa tulevaisuudessa, jos työehtosopimuksien kattavuus laskisi.
Lisäksi Suomelle nähdään olevan laajemmin etua siitä, että vähimmäispalkat esimerkiksi Itä-Euroopassa nousevat direktiivin myötä. Se voisi vaikuttaa positiivisesti paitsi Suomen kilpailuasetelmiin myös Suomen vientiin kyseisiin maihin.