Orimattilan kaupungin vesiyhtiöllä riittää työtä vedenjakeluverkostonsa korjausvelan hallinnassa.
Yhtiön hallitus irtisanoi Orimattilan Veden toimitusjohtaja Petteri Kotosen viime viikolla luottamuspulan vuoksi.
Kotonen oli ajanut veden hintaan suurempia korotuksia kuin yhtiön omistaja eli kaupunki on ohjeistanut. Toimitusjohtaja perusteli esitystään vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraustarpeella.
Yhtiö odottaa kaupungilta uutta ohjeistusta
Orimattilan vesiyhtiö olisi halunnut nostaa käyttöveden maksuja 5,3 prosenttia.
Korotusilmoitus johti lopulta toimitusjohtajan irtisanomiseen, sillä yli 3,5 prosenttia suurempaan korotukseen pitää pyytää lupa ennakkoon kaupunginhallitukselta.
Orimattilan Vesi oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Leino kuitenkin kertoo, että yhtiö pyysi syksyllä kaupungilta ennakko-ohjausta ja lupaa korottaa veden käyttömaksuja 5,3 prosentilla, mutta ei ole saanut siihen vastausta.
– Nyt odotamme asiaan uutta omistajaohjausta. Jos emme saa kerätä rahaa saneerausten tekoon, niin emme me niitä voi tehdä. Se on hyvin yksinkertaista, Leino sanoo.
Korjausvelkapotti koko maassa massiivinen
Orimattila ei ole yksin saneeraustarpeidensa kanssa. Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan koko maassa vesihuoltolaitosten pitäisi laittaa vesi- ja viemäriverkostojen saneeraamiseen arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa.
– Suomessa on periaate, että vesihuollon kustannukset katetaan asiakkailta perittäviltä vesimaksuilta. Jos ei pystytä vesimaksuja nostamaan, niin se pitää lähteä miettimään jotain muita ratkaisuja, sanoo toimitusjohtaja Riku Vahala.
Vahalan mukaan yksi vaihtoehto on tehdä yhteistyötä naapurikuntien kanssa tai jopa yhdistää vesilaitoksia naapurikuntien kanssa.
– Se on tietysti poliittisesti hankala prosessi, arvioi Vahala.
Vahalan mukaan moni vesiyhtiö on nostanut maksujaan viime aikoina 10–15 prosenttia.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja: ”Mietitään myöhemmin”
Samalla kun Orimattilan Vesi oy:n hallitus päätti toimitusjohtajansa irtisanomisesta, se päätti pitää hinnankorotuksen 3,5 prosentissa – omistajan eli kaupungin määräämän kattokorotuksen mukaisesti.
Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Päivähonka (kok.) ei ota kantaa siihen, miksi kaupunginhallitus ei ole valmis korottamaan vesimaksua enempää.
– Siinä on se omistajaohjaus, ja siinä on se konserniohjaus. Itse en ole ollut tätä laatimassa, Päivähonka sanoo.
Päivähonka myöntää, että saneeraukset on tehtävä ja rahat siihen on jostain löydettävä.
– Mutta sitä sitten mietitään vähän myöhemmin.
Kaupunginjohtaja: Korjausvelan hoitoon on vaihtoehtoja
Kaupunginjohtaja Kalle Larsson arvioi, että kyse on ”normaalista saneerausvelasta”.
– Ihan normaaleja investointipaineita. Veden laadussa tai viemäriverkoston toiminnassa ei ole mitään sellaista uhkaa, jonka pitäisi huolestuttaa kaupungin asukkaita, Larsson kertoo.
Korjausvelan hallintaan vesiyhtiöllä ja kaupungilla on Larssonin mukaan monia keinoja.
Vesitaksojen nostaminen ei kaupunginjohtajan mielestä välttämättä yksinään ole ratkaisu, jos ihmiset samalla vähentävät vedenkäyttöään.
– Toinen keino on toiminta-alueiden tarkistaminen ja varmistaminen, että kaikki toiminta-alueen sisällä olevat kiinteistöt ovat liittyneet verkostoon. Yleensä kiinteistön liittymättömyydelle on jokin peruste, ja ne pitää kaikki käydä yksityiskohtaisesti läpi, Larsson selittää.
Yhtiö vesihuoltoverkostoon kuuluu runsaat 3 700 kiinteistöä.
Vesiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Leino sanoo, että yhtiö on odottanut jo pitkään, että kaupunki kävisi läpi verkoston kiinteistöt. Hän huomauttaa, että myös kaupungin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota jo vuosia sitten.
Leino itse otti asian esille viimeksi lokakuussa, kun vesiyhtiön hallitus oli kaupunginhallituksen kuultavana.
– Tämä on meille tärkeä juttu, sillä mitä enemmän myymme vettä, sitä enemmän saamme katetta, jolla voimme tehdä lainkin vaatimat remontit, Leino sanoo.
Larssonin mukaan kolmas keino hankkia rahoitus saneerauksiin on, että kaupunki pääomittaa vesiyhtiötä konsernilainalla.
– Omistajalla eli kaupungilla ja vesiyhtiöllä on yhteinen tavoite, joka voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä, Larsson painottaa.
