Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue suunnittelee Kurikan, Ilmajoen ja Lapuan sotekeskusten muuttamista palveluiltaan heikommiksi soteasemiksi.
Näin kahdeksan sotekeskuksen mallista siirryttäisiin maakunnassa viiden keskuksen malliin. Jäljelle jäisivät nykyisistä keskuksista Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Kauhajoki ja Kauhava.
Paine tiivistämiseen liittyy säästöihin. Valtio uhkaa tulla väliin, ellei hyvinvointialue saa menojaan kuriin ja keskitettyä palvelujaan.
– Kaikki on vielä auki. Sen tiedämme, että jotain on tehtävä välttyäksemme valtion arviointimenettelyltä. Haluamme pysyä itsenäisenä, sanoo Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.).
Risikon mukaan aluevaltuutetut ovat saaneet viranhaltijoiden esityksen reilu viikko sitten.
– Jokainen ryhmä on sitä varmasti tutkinut ja lisätietoja on jo pyydetty. Kustannusten hillitsemisen lisäksi palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on ennen kaikkea turvattava.
Viiden sotekeskuksen suunnitelmista kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen.
”Ei voi ymmärtää”
Kurikassa, Ilmajoella ja Lapualla suunnitelmia ei niellä ilman vastaanpanemista, vaikka vuodeosastolakkautuksista puhuttiin jo alkuvuonna. Nykyinen suunnitelma ottaa lujille etenkin Ilmajoella, jossa sote-keskuksella on uudet toimitilat.
– Tämä on järkyttävää. Meillä on täällä neljä vuotta uusi, henkilökunnan kanssa suunniteltu akuuttiosasto, ja nyt johonkin pitäisi rakentaa uutta. Ei voi ymmärtää, kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen toteaa.
Laitalainen arvioi, että sote-keskuksen muuttaminen sote-asemaksi tietäisi toimivan osaston lakkauttamista. Samalla häviäisi monia muita terveyspalveluja laboratoriosta lähtien.
– Kohta täällä ei olisi lääkäreitäkään. Saamieni tietojen mukaan tänne tulisi tarkkailuyksikkö. Kunta saisi siitä saman verran vuokratuloja, mutta toiminnallisesti se olisi katastrofi. Terveyspalvelut karkaisivat.
Laitalainen johtaa kuntaa, jossa ikärakenne on suotuisa. Paikkakunnalle syntyy paljon lapsia ja sinne muuttaa lapsiperheitä. Autolla pääsee nopeasti Seinäjoelle. Jos paikkakunnan palveluja karsitaan, ketkä kärsivät eniten?
– Kaikki. Turvallisuus katoaa, kun omat palvelut katoavat.
Laitalainen pelkää, että kunnat ryhtyvät alentamaan toimitilojen vuokria säilyttääkseen sote-palvelunsa vanhalla tasolla.
– Mitä olen lehdestä lukenut, näin on jo tapahtumassa. Ei kuntien pidä ryhtyä rahoittamaan hyvinvointialueen toimintaa, Laitalainen perustelee.
Kuntalaisille on tärkeää, että palvelut ovat lähellä. Näin vakuuttavat videolla Ilmajoen sote-keskuksessa asioineet Birgitta Sihto ja Tarmo Ylivainio.
Keskussairaalaan uusi akuuttiosasto
Hyvinvointialue aikoo lisätä merkittävästi kotiin vietäviä palvelujaan, niin kotisairaanhoitoa kuin kotisairaalankin toimintoja.
Tämän lisäksi Seinäjoelle keskussairaalaan suunnitellaan rakennettavaksi yleislääketieteen osastoa, joka toimisi aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautalan (kesk.) mukaan akuuttiosastona henkilöille, jotka tulevat päivystyksen tai kiirevastaanoton kautta hakemaan apua.
– Emme investoisi seiniin, vaan näillä järjestelyillä saisimme sairaalan sisälle 15–20-paikkaisen osaston. Osastolta päästyään asiakas saisi palvelut kotiin.
Etelä-Pohjanmaan aluehallitus pyrkii saamaan palveluverkkoesityksen kuntoon joulukuun alussa. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto 15. joulukuuta.
Pystyvätkö aluevaltuutetut tekemään kipeät ratkaisut talouden tervehdyttämiseksi?
– Kaikki tietävät hyvinvointialueiden taloustilanteen. Ratkaisuja on etsittävä, Lasse Hautala sanoo.
Paula Risikko muistuttaa, että maakunnalla on hyvä keskussairaala ja erikoissairaanhoidon keskittäminen on välttämätöntä.
– Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikkea ei voi keskittää. Emme voi keskittää kaikkia perustason toimintoja, koska ihmiset asuvat pitkien välimatkojen päässä.
Ensi vuoden tavoite 20 miljoonaa plussalla
Lasse Hautalan mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tavoittelee ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa ylijäämäistä budjettia.
Etelä-Pohjanmaalla tulee kuitenkin olemaan vuoden vaihteessa 130 miljoonaa euroa alijäämää, joka pitäisi kattaa jo vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Alijäämä lähtee pikkuhiljaa pienenemään. Tavoitteenamme on tehdä uskottava ohjelma, jonka esittelemme vuoden lopulla valtiovarainministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle.