”Työllisyys näyttää jo merkkejä orastavasta kasvusta.”
Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastajulkaistussa työllisyyskatsauksessa, joka ennustaa työllisyyden viimein kohenevan ja työttömyyden laskevan.
TEM:n ennusteen mukaan työllisyys on kasvussa jo kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä – eli juuri nyt.
Vaikka työllisyys kohenee loppuvuonna, koko vuoden ajalta työllisyys jää kuitenkin viime vuotta heikommaksi. Tulevina vuosina työllisyys kohenee:
”Vuonna 2026 työllisyys jatkaa kasvuaan keskimäärin 18 000 hengellä ja vuonna 2027 keskimäärin 29 000 hengellä”, ministeriö ennustaa.
Työllisyys on kohenemassa TEM:n mukaan vauhdikkaammin yksityisellä sektorilla.
Julkisella sektorilla samaa saadaan odottaa TEM:n mukaan pidempään. Ministeriö toteaa, että heikon taloustilanteen lisäksi työllisyyttä ovat heikentäneet julkisen talouden säästöt.
Se, että työllisyyden kasvu käynnistyy yksityisellä sektorilla ja etenkin teollisuudessa, tekee työllisyyden kasvusta hidasta.
”Teollisuudessa työllisyys reagoi tuotannon kasvuun heikosti. Toisaalta kuluttajien epävarmuus on viivästyttänyt kasvun leviämistä kauppaan ja kuluttajapalveluihin.”
Viime vuosien työttömyys ei johdu pelkistä potkuista
Ministeriö toteaa, että työttömyyttä eivät selitä pelkästään potkut ja heikko työmarkkina. Osin kyse on siitä, miten työllisyyden ja työttömyyden tilastomittarit käyttäytyvät.
Runsaasti kohonnut työttömyysaste kertoo sen, kuinka suuri osa työvoimasta on vailla töitä. Työvoimaan lasketaan kaikki 15–74-vuotiaat, jotka ovat töissä tai etsivät töitä aktiivisesti, mutta ei esimerkiksi eläkeläisiä tai henkilöitä, jotka eivät hae töitä ollenkaan.
Työttömyysaste voi siis kohota potkujen lisäksi siksi, että työmarkkinoille tulee kokonaan uusia henkilöitä.
Juuri näin on ministeriön mukaan tapahtunut, kun työmarkkinoille on tullut runsaasti maahanmuuttajia ja ikääntyvät ovat ryhtyneet hakemaan töitä aiempaa aktiivisemmin.
”Työttömyysastetta on siis nostanut ennen kaikkea työvoiman kasvu.”
Pitkäaikaistyöttömyys voi kohota 1990-laman lukuihin
Samalla kun yleinen työttömyys kääntyy laskuun, ministeriö ennustaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan entisestään.
Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilöt, jotka ovat olleet ilman töitä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Tällaisia ihmisiä on ministeriön arvion mukaan ensi vuonna jo 140 000 ja vuonna 2027 jo peräti 142 000.
Ylen haastattelemille pitkäaikaistyöttömille ennuste ei tuo toivoa. Helsinkiläinen Sampo Haahti on ollut 500 päivää työttömänä. Hänestä pitkäaikaistyöttömien tilanne näyttää lohduttomalta.
– Koskaan ei tiedä. Voihan jotain käännettä tulla, mutta täytyy elää päivä kerrallaan, Haahti sanoo.
Hän toivoo, että ministerit ottaisivat paremmin selvää pitkäaikaistyöttömien arjesta.
– Eduskunnassa kaikki on helppoa paperilla, mutta normaalielämässä se on ihan toinen juttu.
Jyväskylässä tavoitimme Heta Kopran, joka on niinikään ollut pitkään työttömänä. Hän on huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun jatkumisesta. Kopra kokee, että hallitus ei ole edistänyt pitkäaikaistyöttömien asiaa.
– Mä olen pitkäaikaistyötön, niin mun näkymissä tällä ennusteella ei oikeastaan ole mitään merkitystä. Meidän ryhmälle ei ole annettu kovinkaan paljoa toivon varaa, Kopra sanoo.
Pitkäaikaistyöttömillä on Kopran mukaan usein kaksikärkinen ongelma: pitäisi uudelleenkouluttautua, mutta siihen ei ole mahdollisuuksia tai varaa ja toisaalta pitäisi saada työkokemusta, mutta töitä ei ole tai työhön ei pääse ilman sopivaa koulutusta tai osaamista.
TEM:n erityisasiantuntija Erno Mähönen toteaa, että jatkuvasti suurempi osa työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.
– Koko ajan se osuus vaan kasvaa, ja kohta se on jo lähes puolet – noin 45 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä kaikista työttömistä.
Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on nykyisellään jo ennätystasolla.
Vuodelle 2027 ennustettu pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä on myös hyvin lähellä 1990-luvun syvän laman jälkeistä ennätystasoa, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli noin 143 000. Suoraan vertailukelpoisia luvut eivät kuitenkaan ole, koska Suomen väestö on nyt noin 10 prosenttia suurempi.
TEM:n erityisasiantuntija Liisa Larja tosin huomauttaa, että työttömien työnhakijoiden määrä työnvälitystilastossa on kasvanut enemmän kuin työttömyysetuutta saavien määrä. Se johtuu osin työvoimapalveluiden uudistuksesta, joka vaikuttaa työttömyyden tilastointiin. Tekniset seikat tilastoinnissa siis saattavat saada pitkäaikaistyöttömyyden näyttämään hieman korkeammalta.
Laskuun pitkäaikaistyöttömyys olisi kääntymässä TEM:n ennusteen mukaan vuonna 2027.
Alueellinen työttömyys muutoksessa
Ministeriö toteaa ennusteessaan, että alueellisessa työttömyydessä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia.
”Pohjois-Suomi ei ole enää korkean työttömyyden aluetta, mutta sen sijaan Itä-Suomi on sitä entistäkin enemmän”, TEM kirjoittaa.
Itä-Suomessa työttömyyttä on lisännyt ministeriön mukaan itärajan sulku, joka on vienyt Itä-Suomesta venäläismatkailijat, rajaliikenteen ja iskenyt alueen elinkeinoihin. Pohjois-Suomessa työllisyyttä puolestaan tukee muun muassa turismi ja kaivosteollisuus.
”Uusimaa puolestaan ei enää ole matalan työttömyyden aluetta, mutta Länsi-Suomi on aiempaakin voimakkaammin.”
Länsi-Suomessa työttömyyttä pitää TEM:n mukaan matalana etenkin laaja pienyritysten kenttä. Lisäksi alueelle tuovat töitä laajat investoinnit tuulivoimaan.
Muokattu 14.11. klo 17.56: Juttuun lisätty Ylen haastattelemien kansalaisten kommentit ja video, otsikkoa on uudistettu.