Pohjois-Savon Osuuspankki oli viime vuonna Pohjois-Savon suurin yhteisöveron maksaja. Sen verotettava tulo oli vajaat 43 miljoonaa euroa. Veroa pankki maksoi 8,5 miljoonaa euroa.
Toisena on Savon Voima oyj. Sen verotettava tulo oli vajaat 40 miljoonaa euroa ja maksettu vero vajaat kahdeksan miljoonaa euroa.
Kolmantena on aiemmin kärjessä ollut vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse. Sen verotettava tulo oli runsaat 35 miljoonaa euroa ja maksettu vero seitsemän miljoonaa euroa.
Ponssen tulos putosi huomattavasti vuodesta 2023, jolloin se oli 63 miljoonaa euroa ja verot 12,6 miljoonaa euroa.
Seuraavina yhteisöverojen listalla tulevat Olvi, Osuuskauppa Peeässä, Atria, Säästöpankki Optian säätiö, Lähitapiola Itä Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Ylä-Savon Osuuspankki ja Järvi-Suomen Osuuspankki.
Tarkemmat maakuntakohtaiset tiedot voi katsoa Ylen yhteisöverokoneesta.
Yhteisöveroa maksetaan 20 prosenttia verotettavasta tulosta
Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Sen määrä on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisön verotettava tulo on veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotus.
Yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat ja tietyin edellytyksin julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.
Julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhteisöjen ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeino- ja kiinteistötuloja. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa.
Yhteisöveron saavat valtio ja kunnat. Valtio saa yhteisöverosta noin 76 prosenttia ja kunta noin 24 prosenttia.
Se, mikä kunta yrityksen maksaman yhteisöveron osuuden saa, määräytyy yrityksen kotipaikan mukaan. Jos toimipaikkoja on useita, myös henkilöstömäärällä on vaikutusta.