Vaasan vuokra-asuntopula uhkaa jo kaupungin kasvua. Samalla kun väestönkasvu on kiihtynyt ennätystahtiin, asuntorakentaminen on romahtanut.
Suomen Vuokranantajat arvioi jo alkuvuodesta, että Vaasassa vuokra-asuntopula koittaa Suomen kaupungeista nopeimmin. Näin on käynytkin.
Vaasan asuntopäällikkö Jonas Nylén vahvistaa tilanteen vakavuuden. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010, ja noin 45 prosenttia vaasalaisista kotitalouksista ja kolmasosa kaupungin väestöstä asuu nykyään vuokralla.
Samaan aikaan kun Vaasan asukasmäärä on kasvanut harppauksin, vapaarahoitteinen kerrostalotuotanto on pysähtynyt lähes kokonaan. Tämä on muodostunut kaupungin kasvun pullonkaulaksi.
Taustalla on useita tekijöitä. Maailmantalouden myllerrys, korkojen nousu ja rakennuskustannusten kasvu noin 20 prosentilla vuodesta 2019 ovat pysäyttäneet rakentamisen.
– Tarjontapuoli on nyt radikaalisti laskenut, kun taas kysyntä on kasvanut, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson tiivistää.
Vaikka Vaasassa puhutaan vuokra-asuntopulasta, vuokrataloyhtiöiden kuten kaupungin omistaman yleishyödyllisen vuokrataloyhtiön Pikipruukin käyttöasteet ovat käytännössä Suomen heikoimpia.
– Tämä herättää kysymyksen, miksi näin on. Onko hinta-laatusuhde Pikipruukin asunnoissa heikompi, jolloin asunnot jäävät tyhjiksi, Karlsson pohtii.
Isommat haalivat valtion tukeman tuotannon
Nylénin mukaan yksi Vaasan iso heikkous viime vuosina on ollut se, että valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on ollut liian vähän.
Viime vuosina olisi tarvittu satoja valtion tukemia vuokra-asuntoja.
– Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuus on valunut isoihin kasvukeskuksiin, joihin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatu tuhansittain. Vaasaan on saatu tukea opiskelija-asuntoihin, mutta ei niin sanottuun tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon, hän sanoo.
Nylénin mukaan Pikipruukin rakennuttamat kohteet ovat tarpeellisia, mutta ne lisäävät kaupunkikonsernin velkaa.
Vaasa on yrittänyt houkutella valtakunnallisia yleishyödyllisiä toimijoita kaupunkiin, jotta velka pysyisi kurissa ja kaupunkiin saataisiin uutta asuntotuotantoa.
– Kaupunkiin pyritään houkuttelemaan myös yksityisiä asuntotoimijoita, Nylén sanoo.
Hänen mukaansa asuntopulasta kärsivät eniten opiskelijat ja nuoret, vuokralla asuvat sekä haavoittuvassa asemassa olevat. Yli 60 prosenttia Vaasan uusista asukkaista on 20–30-vuotiaita, jotka tarvitsevat nimenomaan vuokra-asuntoja.
Rakennusyhtiö YIT:n Pohjanmaan aluepäällikkö Mikael Snellman näkee tilanteen haastavana.
– Keskitymme rakentamaan kysyntää vastaavia asuntoja. Kysyntämme perustuu pääasiassa oman asunnon ostamiseen, ei niinkään vuokraukseen tarkoitettujen asuntojen ostamiseen, Snellman sanoo.
Korkojen nousu on vähentänyt sijoittajien määrää markkinoilla. Ostajat ovat pääosin omaan käyttöön asuntoa hankkivia. Tämä on muuttanut myös rakennettavien asuntojen profiilia.
Ehdotus: Muokataan olemassa olevaa
Pikipruukin 39 asunnon valtion tukema kohde on etenemässä uudelle Ravilaakson alueelle, ja YIT on aloittanut kerrostalohankkeen Klemettilässä.
Vaasan opiskelija-asuntosäätiöllä on puolestaan käynnissä Ahventien opiskelijakylän mittava uudistus, jossa vanhoja asuntojen tilalle rakennetaan lähes 300 uutta opiskelija-asuntoa.
Karlsson ehdottaa myös asuntokannan tehokkaampaa hyödyntämistä: olemassa olevaan asuntokantaan on nopeampaa tehdä muutoksia kuin rakentaa uutta.
Esimerkiksi hyvinvointialueilta tyhjilleen jääviä tiloja voisi olla mahdollista muuttaa asunnoiksi kohtuullisella aikataululla.
Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa lähiaikoina.
– Ehkä aikaisintaan vuonna 2027 alkaa helpottaa, mutta on vaikea arvioida tarkkaa ajankohtaa, Karlsson toteaa.