Kelirikkoisen soratien kanssa on vain pärjättävä, sillä tien pinnan parantamiseen on vain vähän vaihtoehtoja, kertoo kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Hän vastaa kunnossapidosta valtion teillä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Soratie on rakennettu tai rakentamaton
Soratien keli eli ajo-olosuhde elää jatkuvasti sen mukaan, miten kostea sää on.
Eläminen johtuu siitä, että valtaosa pohjoisen Suomen sorateistä on niin sanottuja rakentamattomia sorateitä, jotka ovat ikään kuin kasvaneet paikoilleen.
– Rakennettu soratie pysyy hyvänä, vaikka olisi kelirikkoaika. Rakentamaton tie taas ei kanna, jolloin liikenne käytännössä muokkaa tien pintaa jatkuvasti uuteen muotoon, kuvailee Peltoniemi.
Rakentamattoman soratien kantava kerros voi olla hyvin ohut, jolloin pohjamaa vaikuttaa tien kuntoon.
Ääriesimerkki valtion hoitovastuulla olevasta rakentamattomasta soratiestä on Suomen surkein kylätie -kuvakilpailun voittanut Kittilän Raattamasta Tepastoon kulkeva maantie 9562.
Tien varressa asuvan Anja Keskitalon mukaan Raattama–Tepasto-tie on paikoin niin painunut, että ojat ovat korkeammalla kuin itse tie.
Tien pohjaksi on aikoinaan laitettu sen ojista kaivettua maata. Nyt kun sorapeite on kulunut pois, tiestä puskee läpi kantoja ja kiviä.
Soratiellä ajaessa on aina oltava varovainen
Yleisin apu soratien pintakelirikkoon on tuoda siihen erityistä kelirikkomursketta. Se on murskattua kiveä, jossa on seassa vain vähän hienoa ainesta, joka joka liejuuntuisi veden kanssa.
Tielle voidaan myös asettaa painorajoituksia, jotta raskas liikenne ei möyhennä tietä kokonaan rikki.
Jos murskeen lisääminen ja painorajoitukset eivät kesytä kelirikkoa, on tienkäyttäjän vain ajettava tien olosuhteisiin sopivaa nopeutta, hän sanoo.
– Aina on oltava varovainen, kun ajaa soratietä. Keväisin ja syksyisin on kelirikkoa, jolloin tien kunto vaihtelee päivittäin. Käytännössä silloinkin, kun tie on parhaimmillaan, täytyy olla varovainen, neuvoo Peltoniemi.
Sorateiden korjaamiseen on vain vähän rahaa
Onko soratien varren asukkaalla sitten toivoa, että tie korjattaisiin ja kelirikot loppuisivat? Tuskin, sillä soratien korjaaminen eli muuttaminen rakennetuksi on kallista, ja rahaa on vain vähän.
Ely-keskuksen Joona Peltoniemen mukaan soratien rakenteen korjaaminen maksaa 80 euroa metriltä.
Väyläviraston budjetissa on sorateiden korjauksiin vuositasolla rahaa noin kaksi miljoonaa euroa. Tällä rahalla saadaan siis vuosittain korjattua noin 25 kilometriä soratietä.
Sorateiden korjausrahoituksen taso on pysynyt samana viimeisten 10 vuoden ajan, kertoo Väylävirasto. Korjausraha jakautuu alueille sen mukaan, miten paljon valtiolla on hoidettavana sorateitä.
Niukat korjausrahat on keskitettävä vilkkaimmille sorateille, ja sielläkin rahat riittävät vain kaikkein pahimpien kantavuuspuutteiden korjaamiseen, sanoo Peltoniemi.
Valtion sorateillä on tällä hetkellä korjausvelkaa 183 miljoonaa euroa. Siitä kuivatuksen eli esimerkiksi ojien ja rumpujen osuus on 33 miljoonaa euroa ja loput ovat korjaamattomia pintakuntopuutteita.
Tasaiseksi ennen pakkasia
Talven alkamisen ajankohta vaihtelee vuosittain, ja tänä vuonna talvi oli myöhässä. Siitä seurasi, että soratiet olivat märkiä pitkään.
– On vaikeaa, jos syksy on pitkä ja märkä, ja jos soratie jäätyy ja sulaa vuoronperään. Silloin tietä ei pystytä lanaamaan, ja mursketta pitää ajaa tielle enemmän.
Soratien pinta pitäisi saada tasaiseksi ennen kuin se jäätyy.
Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylä-palvelussa kerrotaan, että kaikkia sorateitä ei aina ehditä tasoittaa ennen pakkasia, taikka tasoitettu tie ehtii pehmetä uudelleen syyskelirikon vuoksi.
Näin kävi Kuhmon Hirveläntiellä, joka oli ennen pakkasten tuloa kelirikkopaikkauksista huolimatta paikoin huonossa kunnossa.
Tienvarren asukkaat kertoivat paikoin 10 senttimetriä syvistä jäätyneistä urista. Ely-keskus höyläsi Hirveläntien tasaiseksi 20. marraskuuta, koska tie oli paikoin vaarallinen kulkea.
Alun perin tieosuus nousi kuuluisuuteen syyskuussa, kun tienvarren asukas Ilmo Komulainen kunnosti valtion tien itse.
Urakoitsijat tekevät parhaansa, jotta tie olisi tasainen, sanoo ely-keskuksen Peltoniemi.
Soratielle koetetaan heti alkutalvesta saada tasainen lumipolanne, jonka päältä lumet on helpompi aurata.