BRYSSEL Kanaalin ylitys Saint Catherinen ravintolakortteleista Molenbeekiin vie toiseen maailmaan. Vaatekauppojen ikkunoissa on kimaltelevia pitkiä mekkoja, naiset katselevat kauppakadulla huivivalikoimia, terasseilla istuu vain miehiä.
Syksyisessä auringonvalossa Brysselin Molenbeek näyttää kotoisalta.
Molenbeekilla on kuitenkin synkkä maine terroristien pesäkkeenä. Pariisin terrori-iskun tekijöitä löytyi kymmenen vuotta sitten Molenbeekista. Iskussa kuoli 130 ihmistä. Sama Isisin solu oli myös Brysselissä muutamaa kuukautta myöhemmin tehtyjen iskujen takana.
Yksi eloon jääneistä tekijöistä Salah Abdeslam pidätettiin noin neljän kuukauden kuluttua Molenbeekissa. Hän istuu tuomiotaan Ranskassa.
Asukkaat ovat saaneet tarpeekseen kotiseutunsa huonosta maineesta.
Kaduilla toimittajaa ja kuvaajaa katsotaan karsaasti. Kun terroristeja Pariisin iskujen jälkeen etsittiin, Molenbeek pyrähti täyteen toimittajia kyselemään oloista.
Toimittajat etsivät katuja, joita poliisikin väistelee. Sellaisia ei Molenbeekissa ollut eikä ole vieläkään.
Videolla asukkaat kertovat, millaista on asua Molenbeekissa. Opettajana työskentelevän Adil Dakirin mukaan arabitaustaiset ihmiset joutuvat kaikki leimatuksi, kun jotain ikävää tapahtuu.
Molenbeek pyristelee maineestaan eroon. Kunta haki jopa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2030, mutta ei tullut valituksi.
Huono-osaisuutta on paljon. Viime vuosina alueelle on rakennettu kalliimpia asuntoja houkuttelemaan keskituloisia.
Terrorismin rinnalle tuli huumekauppa
Terrorismin tutkija Mohamed Fahmi Brysselin vapaasta yliopistosta ei ole valmis puhdistamaan alueen mainetta. Hän sanoo, ettei Molenbeek ole juuri muuttunut kymmenessä vuodessa.
Bryssel ei ole Fahmin mukaan kyennyt estämään nuorten joutumista äärijärjestöjen vaikutuspiiriin.
– Lähellä Isisiä toimivat salafistiset saarnaajat radikalisoivat nuoria. Nyt myös huumekauppiaat värväävät nuoria.
Terrorismin tilalle ovat tulleet huumediilerien väliset riidat, jotka näkyvät ammuskeluna.
Fahmin mukaan Molenbeekissa toimii yhä ääriryhmiä.
– Monilla islam-keskuksilla on yhteyksiä salafistiseen muslimiveljeskuntaan. Niissä on radikaaleja saarnaajia ja ryhmiä.
Ääriryhmien tarjoamasta ajattelusta kiinnostuvat nuoret, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä ja työn saannissa.
He tulevat tavallisesti köyhistä perheistä. Usein perheestä puuttuu isä.
Nuoret ovat yhteydessä toisiin samanhenkisiin netissä ja jakavat ääriajattelua kannattavaa sisältöä. Joukossa on yhä nuorempia.
– He pitävät itseään tulevina sankareina ja voivat tehdä terroritekoja.
Fahmin mukaan nuorilla ei ole kuitenkaan mitään erikoiskoulutusta iskuihin. Kymmenen vuotta sitten terroristisolut lähettivät nuoria koulutukseen Syyriaan ja Irakiin.
Terrorismin uhka on silti yhä olemassa Euroopassa vaikka Isis on pudonnut otsikoista. Näyttävien iskujen sijaan tekijöinä on yksinäisiä susia. Isis ja muut terroristijärjestöt kannustavat yhä kannattajiaan tekoihin.
Molenbeek tai Brysselkään eivät kykene yksin taistelemaan väkivaltaa ja radikalisoitumista vastaan. Fahmin mukaan esimerkiksi Belgian, Ranskan, Hollannin ja Ruotsin paikallisten sosiaalityöntekijöiden pitäisi jakaa kokemuksia siitä, mikä toimii nuorten auttamisessa.
Värväys vie 5–6 kuukautta
Molenbeekissa toimivan Foyer-avustusjärjestön nuorisotyöntekijä Bachir M’rabet tietää, miten terroristit houkuttelevat nuoria joukkoonsa.
– Ensin pelataan verkossa ja vähitellen rakennetaan luottamussuhde. Keskustelussa aletaan iskostaa oppia. Tähän menee viisi–kuusi kuukautta. Nämä värvääjät ovat koulutettuja tähän.
Terrorijärjestöt väijyvät nuoria, joilla on sosiaalisesti vaikea tilanne eikä koulunkäynti suju.
Tärkeitä kanavia ovat sosiaalinen media ja nettipelaamisen ympärille syntyneet keskusteluyhteisöt.
Pariisin iskujen yhteydessä terroristien todettiin pitäneen yhteyttä toisiinsa Playstationin kautta. Se oli tuolloin myös tärkeä rekrytointiväylä.
– Nuoret kertoivat, että heihin otettiin yhteyttä erityisesti Playstationin kautta.
Poliisi on arvellut Isisin etsivän nuoria moskeijoissa tai kadulla.
Moskeijoissa on kuitenkin M’rabet’n mukaan vahva sosiaalinen kontrolli.
– Siellä on tuttuja ihmisiä, ja jos joku tuntematon tulee puhumaan nuorille nurkkaan, se huomataan heti.
M’rabet’n edustama järjestö pyrkii ehkäisemään nuorten päätymistä terroristien vaikutuspiiriin muun muassa mediakasvatuksella. Nuorten pitäisi oppia tunnistamaan, miten heihin vaikutetaan.
Molenbeekissa pidetään M’rabet’n mukaan Pariisin ja Brysselin terroritekoja järkyttävinä, mutta huonosta leimasta haluttaisiin eroon.
– En olisi koskaan uskonut, että tällaista voi tapahtua. Meillä on tämä taakka harteillamme ja siitä on vaikea päästä eroon. Kun se tapahtui, tuntui kuin taivas olisi pudonnut niskaamme, M’rabet sanoo.
Erityisen tärkeää on nuorten rohkaiseminen eteenpäin.
Monikulttuurisen kunnan asukkaista yli 40 prosenttia on alle 20-vuotiaita. Työikäisistä ilman työtä on joka viides.
– Monet nuoret kysyvät, miten he pääsevät töihin kun heidän osoitteensa on Molenbeekissa.
