Read the story in English here and watch the documentary A Hoax Called Finland subtitled in English here.
”Kaikki tiedämme, että Suomi on maailman onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin maa. Joten ei tarvitse olla huolissaan työmahdollisuuksista.”
”Suomessa et tarvitse erikseen säästöjä elämiseen tai asumiseen, vaan ne hoituvat osa-aikatyön tuloilla.”
Ulkomaisia opiskelijoita Suomeen välittävät koulutusagentit markkinoivat Suomea väärillä tiedoilla.
Harhaanjohtavaa ja yksinkertaisesti virheellistä tietoa jakavat myös suomalaisten oppilaitosten ulkomaiset kumppanit, vaikka niiden tulisi antaa oikeaa ja ajantasaista tietoa, Ylen tuore MOT-dokumentti paljastaa.
Tässä jutussa näytämme ensimmäistä kertaa, miten ja mitä agentit kertovat keskusteluissa, joihin suomalaiset eivät pääse. Mitä Suomesta oikein sanotaan?
Väärällä tiedolla on ollut vakavia seurauksia. Monet Suomeen tulleet opiskelijat ovat suistuneet täällä köyhyyteen ja leipäjonoihin. Ylen MOT kertoo heidän ahdingostaan tässä jutussa.
Agenttitoimistot ratsastavat Suomen maineella ”maailman onnellisimpana maana”.
Sen ohessa esitetään katteettomia puheita erityisesti siitä, että kielitaidotonkin opiskelija saa Suomessa helposti töitä ja tienaa mukavasti.
”Kun olet löytänyt osa-aikatyön, pystyt helposti kattamaan kulut siellä. Et tarvitse erikseen säästöjä elämiseen tai asumiseen, vaan ne hoituvat osa-aikatyön tuloilla”, eräs usean suomalaisen ammattikorkeakoulun kumppani vakuutti asiakkaalleen.
Todellisuus Suomessa on kuitenkin ihan muuta: täällä on työttömyyskriisi. Erityisen vaikeaa työllistyminen on ulkomaalaisilla, jotka eivät puhu suomea.
Opiskelijoiden välitys on kansainvälistä bisnestä, ei pikkurahoja. Oppilaitokset hamuavat Euroopan ulkopuolelta opiskelijoita, koska heiltä saa lukukausimaksuja. Ulkomaalaisia ja rahaa tarvitaan, koska poliitikot leikkaavat koulujen rahoitusta.
Tässä kohtaa lähtömaiden koulutusagentit astuvat kuvaan. Ne auttavat oppilaitoksia hankkimaan opiskelijoita rahaa vastaan.
Oppilaitoksista myönnetään, että MOT:n paljastama markkinointi on harhaanjohtavaa ja rikkoo sovittuja periaatteita.
MOT:n nauhoittamat puhelut paljastavat, että koulutusagentit antavat väärää tietoa asiakkailleen eli myyvät Suomesta virheellistä unelmaa.
Kuunnellaan seuraavaksi otteita näistä puheluista. Jutussa käsitellään myös agentien sanomia väitteitä, joita otteilla ei kuulla. MOT:n avustajan ääni on turvallisuussyistä muutettu, jotta koulutusagentit eivät tunnista häntä.
”Et tarvitse säästöjä elämiseen”
Laita äänet päälle ja kuuntele otteita nauhoituksista:
Opiskelija ei tarvitse Suomessa säästöjä elämiseen ja asumiseen, vaan voi hoitaa ne osa-aikatyöllä, Upgrad Education -koulutusagentuurin edustaja lupailee puhelussa.
Osa-aikatyön saaminen on kiinni lähinnä omasta aktiivisuudesta, KC Overseas -agentin edustaja sanoo.
Suomen maahanmuuttoviranomaiset edellyttävät, että opiskelijalla on käytössään 9 600 euron varat vuoden elinkustannuksiin.
Yhdessä puhelussa RG International -agentin lainaneuvoja vakuuttaa, että nämä varat voi lainata hakuprosessin ajaksi ja palauttaa kuusi kuukautta Suomeen saapumisen jälkeen. Agentin neuvo on vastoin lain edellytystä.
”Työmahdollisuuksista ei tarvitse huolehtia”
Laita äänet päälle ja kuuntele otteita nauhoituksista:
Suomi on ykkönen onnellisuusindeksissä, joten töistä ei tarvitse olla huolissaan, koulutusagentti Shikshan edustaja vakuutti puhelussa.
Sama agentti sanoi, että suomen kielen osaaminen ei ole työn saamiseksi ”lainkaan tärkeää” ja lupasi opiskelijalle vähintään 1 000–2 000 euron kuukausituloja.
Myös RG International vähätteli kielitaidon merkitystä työnsaannissa.
”Töitä saa, jos ei ole tarvetta kommunikoida. Jos opiskelija tekee fyysistä työtä, jossa ei tarvitse keskustella suomeksi, niin silloin voi saada töitä ilman englantia tai suomea.”
Sama agentti vakuutti, että töitä saa helposti, jos oppii suomen kielen perusteet.
Nykyisessä kriisissä töitä ei tahdo löytyä Suomessa koko ikänsä kasvaneen kielitaidolla ja hyvällä koulutuksellakaan.
Näin Metropolia Ammattikorkeakoulun varatoimitusjohtaja Simo Mustila reagoi puheluihin videolla:
Vararehtori: ”Katteettomia lupauksia”
MOT kysyi mielipidettä puhelujen sisällöstä niiltä ammattikorkeakouluilta, joiden kumppaneita kyseiset agentit ovat.
Metropolian ja LABin edustajille esitimme nauhoitetut puhelut tv-haastattelussa. Ne kuuluvat ammattikorkeakouluihin, joilla on eniten agenttikumppaneita, kymmeniä kumppanitoimistoja ympäri maailmaa.
Metropolia ja LAB pitävät agenttien puheita harhaanjohtavina ja sovittujen eettisten periaatteiden vastaisina.
– Aika katteettomia lupauksia on annettu, LABin koulutuksen vararehtori Mari-Anna Suurmunne sanoo.
Näin hän kommentoi puheluita videolla:
Suurmunnen mukaan osa-aikatöiden saaminen ei ole nyt vain opiskelijan aloitteellisuudesta kiinni. Samaa mieltä on Suomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia.
– Tällä hetkellä on tosi vaikeaa löytää pääkaupunkiseudulta töitä ilman suomen kieltä, hakijoita on niin paljon. Kyllä heille (agenttikumppaneille) on tästä tiedotettu, Metropolian varatoimitusjohtaja Simo Mustila sanoo.
LABilla on kumppanuus RG International- ja KC Overseas -agenttien kanssa. Shikshan nimi poistui oppilaitoksen agenttilistalta MOT:n jutunteon aikana loka-marraskuussa. LAB kertoo, että määräaikainen sopimus Shikshan kanssa päättyi syyskuun lopussa.
Metropolialla on kumppanuus KC Overseas- ja Upgrad Education -agenttien kanssa.
11 oppilaitosta vastasi MOT:n kysymyksiin sähköpostitse. Vastaukset jakautuivat kahtia sen suhteen, millaisen kuvan agentit antoivat vastaajien mielestä työnsaannista Suomessa.
Esimerkiksi:
Seinäjoen ammattikorkeakoulu: ”Agentin (RG International, Upgrad Education) myyntipuheet eivät vastaa periaatteitamme. Kerromme, että työpaikan saaminen ilman suomen kielen taitoa alueellamme ei ole lainkaan varmaa tai helppoa.”
Satakunnan ammattikorkeakoulu: ”Agentti (KC Overseas) antaa realistisen kuvan siitä, että vain kilpailukykyisimmät pärjäävät. Ja aivan varmasti riippuu opiskelijan omasta aktiivisuudesta.”
”Syytä miettiä sopimusten irtisanomista”
Oppilaitosten ja agenttien sopimuksissa edellytetään, että agentit antavat oikeaa tietoa Suomesta.
– Näihin (puheluissa esiintyneihin) kumppaneihimme otetaan ilman muuta yhteyttä. Varmasti on syytä miettiä sopimuksen purkua, LABin Mari-Anna Suurmunne kommentoi.
Hän sanoo, että kumppaneille olisi nyt selvästi syytä kertoa, mikä on Suomen työllisyystilanne.
– Ei ole kenenkään etu, että ulkomaiset opiskelijat joutuvat agenttien lupausten seurauksena taloudellisiin vaikeuksiin. Silloin on hyvin todennäköistä, että he saattavat joutua lopettamaan opinnot.
Simo Mustila sanoo, että Metropolia on luottanut kumppaniensa toimivan allekirjoitettujen eettisten periaatteiden mukaisesti.
– Jos asia ei muutu, niin tulemme varmasti irtisanomaan sopimuksen.
Yritimme saada koulutusagenteilta vastauksia siihen, miksi Suomea myydään tällä tavoin.
MOT oli siis yhteydessä niihin neljään koulutusagenttiin, joille soitettuja puheluita käytetään MOT:n jutuissa. Vain yksi, KC Overseas, vastasi.
– Konsulttien tulisi selittää, että työn saaminen ei välttämättä ole helppoa ja riippuu muun muassa kielitaidosta, työmarkkinoiden kysynnästä sekä yksilön omista taidoista, yritys sanoi.
Oppilaitokset: Suurempi ongelma ”villit” agentit
Oppilaitoksilla ei ole juuri keinoja valvoa sitä, mitä koulutusagentit puheluissaan ja toimistoissaan asiakkailleen kertovat.
– Eihän yksittäisiä keskusteluja voi kukaan seurata, LABin Suurmunne sanoo.
Miten oppilaitokset sitten voivat valvoa kumppaneitaan? Näin LAB-ammattikorkeakoulu vastaa videolla:
Mustila kertoo, että Metropolia tekee parhaillaan kumppaniensa ja niiden alihankkijoiden toiminnasta sisäistä tarkastusta Intiassa.
– Haluamme varmistua siitä, mitä kumppanimme siellä puhuvat. Jos se on epäeettistä, niin varmasti tulee seurauksia.
Oppilaitosten mukaan suurempi ongelma ovat silti ”villit” agentit, joilla ei ole sopimuksia koulujen kanssa.
– Siihen, mitä he lupaavat opiskelijoille, on vaikeaa päästä käsiksi, LABin Mari-Anna Suurmunne sanoo.
Oppilaitokset eivät tiedä, kuinka suuri osa heidän opiskelijoistaan tulee sopimuksettomien agenttien kautta.
Kumppaniagenttien kautta eri ammattikorkeakoulujen ulkomaisista opiskelijoista tulee noin 10–50 prosenttia. Metropoliassa osuus on 35–40 prosenttia, LABissa 15 prosenttia.
Opiskelijat ja koulut tarvitsevat agentteja
Oppilaitokset tarvitsevat koulutusagentteja ulkomaisten opiskelijoiden saamiseksi, ne sanovat. Muuten opiskelijoita olisi vaikea tavoittaa.
Koulut maksavat agentille yleensä palkkion jokaisesta välitetystä opiskelijasta. Se on tyypillisesti noin 1 000 euron luokkaa.
Agentit voivat veloittaa opiskelijaa erikseen. Useat opiskelijat kertoivat MOT:lle maksaneensa agentille pari tuhatta euroa.
Kysymys kuuluukin: pitäisikö oppilaitosten luopua koulutusagenttien käytöstä?
LABin koulutuksen vararehtori Mari-Anna Suurmunne epäilee, että opiskelijat käyttäisivät niitä silti.
– Uskon yhä, että suurin osa agenteistamme on vastuullisia ja toimii eettisesti.
Korjaus 9.12. kello 13.59: Koulutusagentteja, joilta MOT sai konsultointia, oli yhteensä 6, ei 8.