Etelä-Suomen ”likaviemäri” Porvoonjoki pannaan kuntoon, kun Suomessa alkaa poikkeuksellisen suuri vesienkunnostushanke

Pääosin virtavesiin kohdistuva kunnostustyötä toteutetaan Porvoonjoella, Mynälahden valuma-alueella, Laihianjoella, Temmesjoella sekä Virtasalmen ja Joroisten valuma-alueella.

Porvoonjoen tilaa ryhdytään kohentamaan osana laajaa vesistökunnostushanketta. Video: Juha-Petri Koponen / Yle

Suomessa käynnistyy historiallisen laaja vesistökunnostushanke. Kunnostuksiin on käytettävissä lähes 28 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on vähentää virtavesiin ja edelleen Itämereen päätyvien ravinteiden ja haitta-aineiden määrää.

Rahoituksesta valtaosa, 60 prosenttia tulee Euroopan unionista. Loppu on kansallista rahaa.

– Kyse on todella merkittävästä panostuksesta vesien tilan parantamiseen. Hankkeessa tullaan tekemään laajaa yhteistyötä paikallisten kanssa, sanoo ACWA LIFE -hankkeen projektipäällikkönä aloittava Helena Puro Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Kunnostuksilla parannetaan kalojen elinolosuhteita ja edistetään vesistöjen luonnontilaa. Samalla virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

– Tarkoitus on, että meillä on jatkossakin mahdollisuus esimerkiksi uida puhtaissa vesissä.

Hankkeeseen on valikoitu viisi kohdetta eri puolilta maata. Mukana ovat Porvoonjoki, Mynälahden valuma-alue Varsinais-Suomessa, Laihianjoen valuma-alue, Temmesjoen valuma-alue ja Virtasalmi-Joroinen kalatalousalue.

Porvoonjoen uomaa Orimattilassa.
Porvoonjokeen valuu syksyn sateiden mukana ravinteita ja haitallisia aineita. Ne heikentävät veden laatua. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Erilaiset joet, erilaiset ongelmat

Työhön on valikoitu mahdollisimman erilaisia kohteita. Esimerkiksi Temmesjoella ja Etelä-Savossa Virtasalmen ja Joroisten alueella suitsitaan metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta.

Vastaavasti Etelä-Suomea halkovan Porvoonjoen kohdalla työ kohdistuu taajamista luonnonvesiin päätyvien hulevesien ja jätevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Käytännössä kunnostustyöt tarkoittavat esimerkiksi kosteikoiden rakentamista. Niiden avulla estetään ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsy jokiin. Porvoonjoella on ikävä maine Etelä-Suomen likaviemärinä. Rakennettujen ympäristöjen vaikutus vedenlaatuun korostuu.

– Kuntien merkitys painottuu Porvoonjoella enemmän kuin muilla alueilla, koska siellä valuma-alueella on esimerkiksi Lahden kaupunki, Helena Puro muistuttaa.

Tönnönkosken mylly ja pato Porvoonjoessa Orimattilassa.
Veden laadun paraneminen heijastuu moneen asiaan. Kalojen ja muiden vesieläinten elinolot paranevat ja ihmisille vesiluonnossa liikkumisesta tulee mielekkäämpää. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Katse kauemmas jokiuomasta

ACWA LIFE -hankkeen yksi keskeinen ajatus on se, että vesien puhdistamista ajatellaan ja toteutetaan koko valuma-alueella. Valuma-alueella tarkoitetaan tiettyä maantieteellistä aluetta, jolta kaikki sadevedet valuvat samaan vesistöön, kuten jokeen. Soita on tarkoitus ennallistaa ja esimerkiksi niistä laskevia ojia tukkia. Peltojen kasvukuntoa pyritään parantamaan, jotta ravinteita valuisi niiltä vähemmän.

Jokiin laskevia puroja on tarkoitus myös ennallistaa, ja niihin voidaan esimerkiksi istuttaa kasvillisuutta joka sitoo ravinteita. Hankkeessa ei puututa esimerkiksi kuntien jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Niiden läheisyyteen voidaan kuitenkin rakentaa vaikkapa kosteikoita, joilla saadaan puhdistamoilta valuvasta vedestä lisää haitallisia aineita pois. Varsinaisen vesien puhdistustyön tekee siis luonto itse.

– Hulevesiuomia kunnostamalla pystymme puhdistamaan vesiä paljon. Tietysti siellä, missä on hulevesien lähteet ovat, voidaan tehdä paljon, eli ennaltaehkäistä sitä, mitä niihin hulevesiin päätyy, sanoo Porvoonjoella kunnostustoimia koordinoivan Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi.

Porvoonjoen uomaa Orimattilassa Tönnönkoskella.
Porvoonjoen kunnostuksiin kuuluu muun muassa se että vaelluskalojen turvallinen pääsy merelle halutaan turvata. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Vapaaehtoisuus on kunnostusten edellytys

Porvoonjoella on jo pitkälle viedyt suunnitelmat siitä, mitä töitä on tarkoitus tehdä. Yhtään kosteikkoa ei rakenneta ilman maan- tai vesialueen omistajien lupaa. Ensimmäiset työt kohdistuvat kuntien omistamille alueille, joille luvat on helpointa saada.

Keskeinen osa hanketta on myös se, että kunnostustöiden edetessä kerätään tietoa hyvistä ja toimivista käytännöistä. Tietoa jaetaan esimerkiksi kunnille, jotka voivat maankäytön suunnittelussa huomioida vesien vaikutuksen nykyistä paremmin.

ACWA LIFE -hanke kestää kahdeksan vuotta. Aika on pitkä, mutta työtäkin on paljon. Kunnostusten vaikutuksetkin näkyvät vasta ajan myötä. Porvoonjoella on tarkoitus saada vesistön tila käännettyä välttävästä hyväksi. Joen tila on kohentunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana huomattavasti.

– Ei se mahdoton tehtävä ole, mutta aikaa se ottaa. Se vaatii myös myös resursseja ja kaikilta eri sektoreilta toimenpiteitä, oli kyse elinkeinoelämästä, jäteveden puhdistuksesta tai maa- ja metsätaloudesta. Kaikilta vaaditaan toimenpiteitä, Juha Niemi painottaa.