Länsi-Afrikassa jihadistien hyökkäykset uhkaavat lamauttaa jättivaltio Malin talouden.
Ääri-islamistit hallitsevat Malissa jo alueita eri puolilla maata. Nyt terroristijärjestö al-Qaidan paikallinen haara pyrkii häiritsemään Malin kaupunkeja. Se käy sissisotaa, jonka kohteena ovat polttoainerekat.
JNIM-nimellä tunnettu järjestö on syyskuusta lähtien hyökännyt etenkin pääkaupunkiin Bamakoon meneviin kuljetuksiin.
Strategia on toiminut, sillä polttoainepula on johtanut Bamakossa ja muissa kaupungeissa sähkökatkoihin ja muun muassa koulujen sulkemiseen. Monet Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Malista.
Bamakossa bensa-asemien jonot ovat venyneet kellon ympäri.
– Olin eilen jonossa iltakuudesta aamukahdeksaan, ja silloin polttoaine oli jo loppunut, kertoo mopotaksin kuljettaja Oumar Diakité Ylelle.
Malin hallitus ei päästä ulkomaisia toimittajia maahan, joten Yle hankki haastattelut paikallisen kuvausryhmän avulla. Yle ei julkaise kuvaajan nimeä, koska tämä työskenteli paikassa, jossa hallitus oli rajoittanut kuvaamista.
– Jos maassa ei ole polttoainetta, elämä pysähtyy, Diakité sanoi.
Juuri tämä on JNIM-järjestön tavoite.
Iskuilla on laaja vaikutus, koska Mali on pitkälti naapurimaista tulevien kuljetusten varassa. Kartta näyttää Malin sijainnin Länsi-Afrikassa:
”Tavoitteena on kalifaatti”
Malin entinen siirtomaavalta Ranska varoittelee Eurooppaa nyt terrorismin leviämisestä. Ranskan ulkomaantiedustelun päällikkö Nicolas Lerner sanoi viime viikolla, että jihadistien tavoite on saada Maliin hallinto, joka perustaa kalifaatin koko maahan tai sen osiin.
Kalifaatti on nimitys, jota esimerkiksi terroristijärjestö Isis käytti hirmuhallinnostaan Lähi-idässä 2010-luvulla.
Malissa taas on ollut pitkään vallalla suvaitseva islamin muoto. Naiset ovat olleet tärkeissä asemissa politiikassa ja yhteiskunnassa. Malin musiikkikulttuurin tähtiartistit tunnetaan ympäri maailman.
Ranskalainen media povaa Malista kuitenkin jo afrikkalaista Afganistania, jos jihadistit pääsevät niskan päälle.
JNIM-ryhmän lopullisena tavoitteena on päästä valtaan ja perustaa alueelleen islamilaiseen šaria-lakiin perustuva hallinto, vahvistaa tutkija Ibrahim Yahaya Ibrahim Ylelle.
– Mutta en usko, että he pystyvät siihen lähitulevaisuudessa tai edes keskipitkällä aikavälillä, Ibrahim sanoo. Hän on Afrikan Sahelin alueen konfliktien asiantuntija tutkimuslaitos International Crisis Groupissa.
Toistaiseksi JNIM ei ole pystynyt valtaamaan kaupunkeja. On epäselvää, pyrkiikö se edes tekemään niin. Juuri nyt se näyttää pikemminkin painostavan hallitusta ja testaavan sen puolustuskykyä.
– He osoittavat, ettei Malin hallitus hallitse tilannetta ja että he voivat aiheuttaa paljon vahinkoa, Ibrahim sanoo.
Myös Ranskan ulkomaantiedustelu toteaa, ettei Malin jihadisteilla ole kykyä tai välttämättä edes halua hallita koko maata.
Grafiikka näyttää, miten JNIM-järjestön iskut ovat lisääntyneet 2020-luvulla etenkin Malissa ja Burkina Fasossa:
Venäläisten piti auttaa, mutta turvallisuustilanne heikkenee
Jihadistien etenemistä Malissa on yritetty estää ulkomaisten joukkojen avulla. Myös Suomi oli 2010-luvulta alkaen mukana Malin kriisinhallintaoperaatioissa. Ne eivät onnistuneet vakauttamaan tilannetta pysyvästi.
Viime vuosina Mali on kääntynyt Venäjän puoleen. Sotilaat kaappasivat Malissa vallan vuonna 2020 ja savustivat ulos sekä ranskalaiset joukot että YK:n rauhanturvaajat.
Malin hallinnon kumppaniksi ryhtyi palkkasotilasyhtiö Wagner, jonka korvasi myöhemmin Venäjän puolustusministeriön alaisuudessa toimiva Africa Corps -joukko.
Tutkija Ibrahim Yahaya Ibrahim sanoo, että venäläisten tuella Malin hallituksen joukot ovat onnistuneet parantamaan asemiaan joillakin alueilla maan keskiosissa ja pohjoisessa.
Malin turvallisuustilanne kokonaisuudessaan on kuitenkin hänen mukaansa huonontunut.
– Jihadistit eivät kyenneet aiemmin aiheuttamaan näin paljon painetta pääkaupungissa, Ibrahim sanoo.
Venäjän ja Malin armeijan sotilaat ovat syyllistyneet Malissa siviilien surmiin ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Väkivalta siviilejä kohtaan kylvää vihaa hallitusta kohtaan ja lisää äärijärjestöjen värväysmahdollisuuksia.
Malissa leviää väite, että Ranska tukee terroristeja
Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös yleiseen mielipiteeseen. Länsi-Afrikassa se esittää itsensä reiluna kumppanina ja kuvaa varsinkin Ranskan sortajana. Tämä onnistuu, koska entistä siirtomaaisäntää kohtaan on paljon epäluottamusta.
Malissa on levinnyt väitteitä, joiden mukaan Ranska tukisi jihadisteja horjuttaakseen sotilashallitusta. Väitteitä toisti äskettäin myös pääministeri Abdoulaye Maïga.
Malin eri vihollisista puhui myös osa ihmisistä, joita Yle haastatteli Bamakossa tätä juttua varten.
Käynnissä on informaatiosota, sanoi kauppias Mouhamed Magan Keita.
– Ei pidä uskoa tietoihin säiliöautoiskuista tai hyökkäyksistä pohjoisessa, elleivät ne tule suoraan puolustusministeriöstä, Keita sanoi.
Katso, mitä haastateltavat sanoivat siitä, kenen syytä kriisi on:
Haastateltavien mukaan Bamakossa ei ole mitään syytä paniikkiin. He kertoivat tukevansa Malin sotilashallintoa.
Muunlaisten näkemysten esittäminen voisi olla riskialtista, sillä hallitus on vanginnut poliittisia vastustajiaan.
Haastattelut kuvaavat silti tunnelmaa Bamakossa. International Crisis Groupin tutkijan Ibrahimin mukaan moni osoittaa avoimesti hallitukselle tukeaan, vaikka jihadistien iskut ovat sekoittaneet arkea.
Tiktokkaajan teloitus järkyttää
Juuri nyt Malin pääkaupungin polttoainepula on hieman hellittänyt, kun kaupunkiin on päässyt useampia rekkasaattueita. Koulut avattiin taas viime viikon lopussa.
Muualta Malista tulee kuitenkin huonoja uutisia.
Vaikka äärijärjestö JNIM ei pysty valtaamaan pääkaupunkia, se pyrkii muualla pakottamaan ihmisille tiukkaa uskontulkintaansa, joka poikkeaa usein alueen asukkaiden käsityksistä.
Joillakin hallitsemillaan alueilla JNIM on tutkijoiden mukaan muun muassa kieltänyt musiikin ja tupakoinnin ja määrännyt miehet kasvattamaan partaa.
Tänä syksynä JNIM on muun muassa vaatinut naisia käyttämään hiukset ja kaulan peittävää huivia linja-autoissa.
Runsas viikko sitten Malia järkytti suositun tiktokkaajan teloitus. Asemiehet sieppasivat parikymppisen Mariam Cissén kesken toripäivän. He teloittivat Cissén myöhemmin kotikaupunkinsa Tonkan keskusaukiolle ihmisten eteen.
Cissé oli julkaissut Tiktokissa videoita arjestaan. Hän oli kuitenkin tehnyt myös Malin armeijaa tukevia videoita ja esiintyi joskus sotilastyylisissä vaatteissa.
Viranomaisten mukaan Cissé oli saanut tappouhkauksia. Paikallisten lähteiden mukaan teloittajat syyttivät häntä yhteistyöstä armeijan kanssa.
Mikään ryhmä ei ole ilmoittautunut teloituksen tekijäksi.
Silminnäkijöiden mukaan kyseessä olivat ääri-islamistit, jotka sanoivat teloitusta varoitukseksi muille.