Likolahden tilan navetassa Lapinlahden Varpaisjärvellä märehtii noin 170 lehmää, joista 135 on lypsylehmiä.
Mikko Heikkisellä on tarkka käsitys siitä, paljonko hänen tilansa tuottaa päästöjä. Isännän mukaan maatilan hiilijalanjälki on 0,9 hiilidioksidiekvivalenttikiloa per energiakorjattu maitokilo.
– Se on noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tila on yksi neljästä valiolaisesta pilottitilasta, joilla pyritään hiilineutraaliin maitoketjuun vuoteen 2035 mennessä. Mikko Heikkinen toimii Valion hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Tuotannon kokonaispäästöt vähenevät, jos pellot ja maaperä sitovat enemmän hiiltä.
– Pyrimme parantamaan maan kasvukuntoa kylvämällä ja viljelemällä monesta kasvista muodostettuja nurmiseoksia.
Myös viljelykiertoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tilalla on kokeilussa nurmiseos, jossa on perinteisten timotein ja nurminatan lisäksi muun muassa sikuria ja rehumailasta.
Tähtäimessä myös metaanipäästöt
Päästöihin vaikuttaa rehuntuotannon lisäksi se, mitä rehulle tapahtuu eläimen ruoansulatuselimistössä. Heikkinen syöttää lehmilleen 3-nitroksipropanolia sisältävää hollantilaista Bovaer-rehulisäainetta, jota hän pitää tehokkaana keinona pienentää maidontuotannon hiilijalanjälkeä.
– Kyseessä on vaikuttaminen tiettyyn pötsientsyymiin, joka toimiessaan tuottaa metaania. Se pienentää lehmän märehtimisestä aiheutuvia metaanipäästöjä arviolta noin kaksikymmentä prosenttia.
Suomessa Bovaerin tehokkuus on todettu viime vuonna päättyneessä IRMA-tutkimushankkeessa, jossa olivat mukana Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio ja A-Rehu. Aine on ensimmäinen EU:ssa hyväksytty lisäaine pötsin metaanipäästöjen vähentämiseen, ja se on käytössä jo noin 70 maassa.
Luken mukaan lisäaine hajoaa lehmän ruoansulatuskanavassa, eikä se siirry maitoon tai lihaan. Aineella ei ole Luken mukaan myöskään todettu olevan haitallisia vaikutuksia lehmien terveyteen.
Valion mukaan Bovaeria kokeillaan parhaillaan Suomessa ”muutamilla kymmenillä” tiloilla. Ensi vuoden alusta yhtiö alkaa maksaa pientä lisäpalkkiota maatalousyrittäjille, jotka käyttävät ainetta maidontuotannossa.
Tanskalaisväite: vahingollinen aine
Tanskan mediassa Bovaer on ollut tiuhaan otsikoissa. Esimerkiksi Jyllands Posten uutisoi tällä viikolla, että Bovaer aiheuttaa eläimille terveysongelmia.
Bovaerin käyttö tuli Tanskassa pakolliseksi vuoden alusta tiloilla, joissa on yli 50 lypsylehmää. Lehmille on syötettävä lisäainetta 80 päivänä vuodessa tai käyttämällä rehussa tavallista suurempia määriä rasvahappoja.
Tilojen oli aloitettava Bovaerin käyttö viimeistään lokakuun alusta. Pian tämän jälkeen tanskalaistiloilta alkoi tulla viestejä, joiden mukaan rehulisäaine aiheutti ongelmia. Joidenkin maitotilallisten mukaan lehmiä alkoi sairastua, ne lopettivat syömisen, eivätkä enää pysyneet jaloillaan.
Tanskan elintarvikeviraston viestintäasiantuntija Erik Jepsen kertoo Ylelle, että rehulisäaineen syöttämisvaatimus koskee noin 1 600 maatilaa. Jepsenin mukaan virastolla ei ole tarkkaa tietoa, kuinka monella viljelijällä on nyt aiempaa enemmän sairaita lehmiä.
Tanskassa on jo käynnistetty perusteellinen tutkimus eläinten hyvinvoinnista ja Bovaerin käytöstä, mutta toistaiseksi sairastumisten ja lisäaineen väliltä ei ole löytynyt yhteyttä. Tanskan elintarvikevirasto antoi kuitenkin viime viikolla ohjeen, jonka mukaan sairaille eläimille ei ole pakko antaa Bovaer-lisäainetta.
Ruokavirasto: Ei ongelma Suomessa
Bovaer-lisäaine on herättänyt keskustelua myös Suomessa. Sosiaalisessa mediassa on esitetty ainetta kohtaan epäilyjä jo ennen Tanskasta kantautuneita tietoja, mutta nyt kriittiset äänenpainot ovat vahvistuneet.
Eläinten ruokintaa valvovan Ruokaviraston erityisasiantuntijan Laura Blomqvistin mukaan keskustelu ei ole ehkä kaikilta osin perustunut faktaan ja tieteeseen. Hänen mukaansa Ruokaviraston tiedossa ei ole minkäänlaisia Bovaerin käyttöön liittyviä ongelmia.
– Emme ole saaneet yhtään ilmoitusta, että aine olisi aiheuttanut jotain haittaa lypsylehmien ruokinnassa.
Blomqvist korostaa, että kyseessä on EU:ssa hyväksytty rehun lisäaine, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto on todennut turvalliseksi käyttää. Hän myös muistuttaa, että aine ei siirry maitoon eikä lihaan.
Huolestuttavatko Tanskasta kantautuvat tiedot?
– Ne eivät huolestuta, mutta asiaa seurataan.
Myös Mikko Heikkisen mielestä asiaan on syytä suhtautua vakavasti.
– Hyvä, että mahdolliset epäilyt tutkitaan perusteellisesti. Meidän ei pidä riskeerata mitään.
Hän sanoo luottavansa asiassa viranomaisiin.
– Luotan Ruokavirastoon, joka on antanut luvan tämän aineen käyttöön Suomessa.
Katso video, jossa Mikko Heikkinen pohtii Tanskasta kantautuneita uutisia:
Artikkelissa on 28.11.2025 klo 12.07 korjattu Bovaerin käyttöpakon alkamisajankohta lokakuun alusta vuoden alkuun. Artikkelissa on 4.12.2025 klo 9.50 korjattu haastateltavan sitaattia, jossa sanottiin virheellisesti, että kyseessä on entsyymi, joka toimii lehmän pötsissä.