Ranskan pääkaupungissa Pariisissa hiljennytään torstaina muistamaan maan verisimpien terrori-iskujen uhreja.
Tasan kymmenen vuotta sitten 132 ihmistä kuoli ja 352 loukkaantui, kun itsemurhapommittajat tekivät sarjan koordinoituja iskuja eri puolille Pariisia - muun muassa ravintoloihin, konserttisaliin sekä Stade de France -jalkapallostadionille.
Iskuista otti myöhemmin vastuun islamistinen äärijärjestö Isis.
Pariisin jälkeen islamistiset ääriryhmät iskivät myöhemmin myös muissa Euroopan kaupungissa, kuten Brysselissä ja Lontoossa.
Kahdessa vuodessa iskut vaativat yhteensä noin 300 kuolonuhria.
Tiedonvälitys viranomaisten välillä parantunut
Pariisin iskujen jälkeen terrorismin estämisessä on Euroopassa menty paljon eteenpäin, sanoo Ylen aamussa vieraillut sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Mankkinen työskentelee muun muassa väkivaltaisen radikalisoitumisen estämisen koordinoinnin parissa.
Erityisesti tiedonvälitys eri viranomaisten välillä on Mankkisen mukaan parantunut viime vuosina.
– Lisäksi tapahtumien jälkeen ymmärrettiin, että pelkkä iskujen torjuminen ei riitä, vaan on myös pyrittävä vaikuttamaan siihen, ettei yhteiskunnassa olisi niin paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita tällaisiin tekoihin, hän sanoo.
Tämä toiminta on viime vuosina kehittynyt Mankkisen mukaan paljon. Suuria iskuja ei Euroopassa viime vuosina ole nähty.
– Pieniä veitsi-iskuja sen sijaan on jatkuvasti, koska näiden paljastaminen on vielä vaikeampaa, ja aina joku pääsee läpi.
Terrorismin uhka yhä olemassa
Kuluneen kymmenen vuoden aikana terrorismi on myös muuttunut.
Mankkisen mukaan terrorismin uhka Euroopassa syntyy nykyään lähinnä vasemmistolaisten ja anarkisten ryhmien, radikaali-islamististen ryhmien, ja väkivaltaisen äärioikeiston tahoilta.
Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa terrorismi on yhä suuri uhka.
Suomessa puolestaan terrorismin uhan ajatellaan usein olevan ikään kuin taka-alalla, Mankkinen kuvaa.
Myös Suomessa terrorismin uhka on kuitenkin Suojelupoliisin mukaan tasolla 3, eli kohonnut.
– Suomessa taustalla vaikuttavt yleensä yksittäset toimijat ja pienet solut - ja näiden takana radikaali-islamistisia toimijoita ja äärioikeistoa.
Epäillyt nuorimmillaan 10-vuotiaita
Tyypillistä nykyajan terrorismille on, että suurin osa epäillyistä radikalisoituu verkossa.
Epäiltyjen profiili on myös nykyään selvästi erilainen kuin kymmenen vuotta sitten.
Jos aiemmin epäillyt olivat tyypillisesti Syyriassa taistelleita ja siellä radikalisoituneita aikuisia, ovat ääriliikkeet nyt ottaneet kohteekseen erityisesti lapset ja nuoret.
– Nuorimmillaan epäillyt ovat olleet jopa kymmenenvuotiata, Mankkinen sanoo.
Ilmiön kehitystä myös voimistaa nykyinen aikakausi, jossa misinformaatio, disinformaatio ja vihapuhe ovat yleistyneet, toteaa niin ikään Ylen aamussa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Isis-järjestö sen sijaan on viime vuosina menettänyt asemaansa Irakissa ja Syyriassa.
– Isis ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, vaan sen painopiste on nykyään enimmäkseen Afrikassa, Sahelin alueella, Ruohomäki sanoo.
Myös Eurooppassa vaikuttavat silti yhä pysyvät verkostot.
– Radikaali-islamistiset ryhmät elävät ja voivat hyvin myös verkkotodellisuudessa ja vrituaalitodellisuudessa, Ruohomäki sanoo.
Terroristien strategia kehityksessä
Terrorismin tulevaisuutta on vaikea arvioida, mutta jotkin kehityksen aihiot ovat Ruohomäen mukaan jo nähtävissä.
– Terroristiryhmät tarkkailevat nyt esimerkiksi droonien käyttöä Ukrainassa, hän sanoo.
Muiksi mahdollisiksi kehityssuuniksi Ruohomäki nimeää muun muassa bioaseiden - kuten virusten - levittämisen, kyberalustoilla toteutettavat terroriteot sekä tekoälyn hyödyntämisen.
Jihadistisen narratiivin kannalta polttoaineena voi lähitulevaisuudessa myös toimia Gazan sota.
– Uskon, että Gazan tapahtumien inspiroimia terrori-iskuja nähdään lähitulevaisuudessa, Ruohomäki sanoo.