Elokuisena perjantaiaamuna Henna Vilppola oli juuri saanut nuohottua päivän ensimmäisen piipun mikkeliläisessä omakotitalossa. Hän lähti laskeutumaan katolta takaisin maan tasalle.
Alumiinitikkaat nojasivat räystääseen. Niitä Vilppola oli käyttänyt aiemminkin käydessään nuohoamassa tässä talossa.
Kun Vilppola astui ensimmäiselle askelmalle, yhtäkkiä tikkaiden alapää lähti liukumaan ja askelma katosi jalkojen alta.
Vilppola putosi usean metrin korkeudelta selälleen betonikiveykselle.
Hän tiesi heti, että jotain meni rikki.
Vilppola yritti nousta ylös, mutta huomasi pian, ettei pääse edes istumaan. Hän ryömi talon kuistille ja yritti vetää itsensä kaiteen avulla ylös.
Kun sekään ei onnistunut, hän pyysi talon omistajaa soittamaan ambulanssin.
Matkalta ambulanssista Vilppola lähetti viestin työntekijälleen: ”Ei mulla ollutkaan siipiä.”
Sairaalassa kävi ilmi, että Vilppolan lantion luut olivat murtuneet useista kohdista. Hän joutui pyörätuoliin moneksi viikoksi.
Yle on nähnyt Vilppolan potilaskertomuksen.
Vilppola on yrittäjä ja tekee suuren osan vuoden tilistään syksyllä. Sesonkiajan 5 000–6 000 euron kuukausitienestit putosivat silmänräpäyksessä noin 800 euron sairauspäivärahaan.
Jos Vilppolalla olisi ollut vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus, se olisi korvannut hänen ansionmenetyksensä. Mutta vakuutusta ei ollut.
Eikä Vilppola ole ainoa yrittäjä, joka on säästänyt omasta turvastaan. Heitä on yrittäjistä puolet.
Yrittäjä säästää omasta hyvinvoinnistaan
Jos palkansaaja loukkaa itsensä töissä, vakuutus kattaa muun muassa kaikki hoitokulut, ansionmenetyksen ja tarvittaessa jopa tapaturmaeläkkeen. Lain mukaan työnantajan on pakko vakuuttaa työntekijänsä.
Itseään yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse vakuuttaa, jollei halua.
Yrittäjille on tarjolla vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus, jonka vakuutusehdot määrittelee laki. Se on kattavuudeltaan yhtä hyvä kuin palkansaajan vastaava vakuutus.
Henna Vilppolalla ei ollut vakuutusta, koska hän koki sen tuoreena yrittäjänä liian kalliiksi.
Vilppolan vakuutuksen hinta olisi ollut 1000–2000 euroa vuodessa. Hintaan vaikuttaa nuohoojan suuri loukkaantumisriski.
Vilppola sai pyörätuolissa ollessaan paljon apua esimerkiksi työntekijältään Nella Karvoselta. Karvonen työntää häntä edellä olevalla videolla.
12 000 tapaturmaa vuodessa
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Kirsi Terhemaa pitää huolestuttavana sitä, että vain puolet yrittäjistä ottaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen. Kun vakuutusta ei ole, yrittäjä on pelkän perusturvan varassa.
Samalla yrittäjille sattuvista työtapaturmista suuri osa ei koskaan tule näkyväksi.
Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi vain vakuutuksen ottaneiden yrittäjien tapaturmat. Viime vuonna tällaisia tapaturmia oli 5 900 kappaletta.
Tutkimusyksikön johtaja Mika Tynkkynen pohtii, että kaikkien Suomen yrittäjien tapaturmien määrä voisi olla lähemmäs 12 000 vuodessa olettaen, että niillä yrittäjillä, joilla ei ole vakuutusta, olisi sama tapaturmariski kuin vakuutuksen ottaneilla.
– Vakuuttamattomien yrittäjien joukossa on kuitenkin todennäköisesti paljon sellaisia yrittäjiä, joilla on pieni työturvallisuusriski. Näin ollen vakuuttamattomille yrittäjille ei ehkä satu niin paljon työtapaturmia kuin vakuutetuille, Tynkkynen sanoo.
Hallitusneuvos Kirsi Terhemaan mukaan vakuutuksen muuttamisesta pakolliseksi ei ole keskusteltu vakavissaan ainakaan 30 vuoteen.
– Juuri nyt puhutaan paljon yrittäjäeläkkeen pakollisuudesta, joten pohdinta vapaaehtoisesta vakuutuksesta jää syrjään.
Henna Vilppolan mielestä yrittäjillä on niin paljon pakollisia veroja ja maksuja, että ei ole ihme, että moni päättää ottaa riskin ja jättää vakuutuksen ottamatta.
Hän kannattaa putoamisensa jälkeenkin vakuutuksen vapaaehtoisuutta. Hän toivoo kuitenkin, että yrittäjät miettisivät seurauksia, jos vakuutusta ole.
Vilppola aikoo jatkaa nuohoojana.
Videolla hän kertoo, ettei ole vielä varma, ottaako nyt vakuutuksen.
Jutussa on käytetty kuvia ja videoita myös Henna Vilppolan kotialbumista.