Ranskan Pariisin terrori-iskut tehtiin myöhään illalla 13. marraskuuta vuonna 2015. Maassa hiljennytään torstaina muistamaan maan verisimpien terrori-iskujen uhreja.
2000-luvun terrori-iskuilla on ollut vaikutuksia myös uutistoiminnan kehityksessä. Euroopassa koettiin useita tuhoisia terrori-iskuja, kuten Madridissa 2004 ja Lontoossa 2005.
Samoihin aikoihin Suomessa oli laajoja sähkökatkoja, kun vuosituhannen alussa syysmyrskyt alkoivat voimistua, muistelee silloinen radion ajankohtaisohjelmien päällikkö Petri Kejonen.
Eri puolella Suomea sähkölinjoja ei ollut tuolloin vielä maakaapeloitu samalla tavalla kuin nykyään.
– Teimme radion valtakunnallisissa lähetyksissä poikkeuslähetyksiä, joissa kerroimme, kuinka sadalla tuhannella suomalaisella on sähköt poikki Itä-Suomessa, eli pystyimme reagoimaan näihin tilanteisiin radiossa, Kejonen kertoo.
Televisiossa tällaista mahdollisuutta ei vielä tuolloin ollut. Esimerkiksi, jos terrori-isku tapahtui illalla, television erikoislähetys saatiin kasaan aamulla. Studion tekniikka vaati useita eri osaajia paikalle ja lähetyksen kokoaminen oli hidasta.
Terrori-iskut avittivat nopean uutislähetyksen kehittämistä
Kun Euroopassa terrori-iskut alkoivat yleistyä, myös television tarve radion kaltaisille nopeille lähetyksille huomattiin. Tuolloin Yle Uutisten vastaavana päätoimittajana oli Atte Jääskeläinen.
– Atte sanoi jossain vaiheessa, että meillä pitää olla myös televisiossa kyky laittaa lähetys pystyyn muutamassa minuutissa, kun käynnissä on suuri uutistapahtuma, Kejonen muistelee.
Yleisradiossa alkoi kehitystyö, jonka seurauksena syntyi ensimmäinen versio nopeasta lähetysyksiköstä, Yle-kielellä Nopsasta. Sen kautta voi aloittaa lähetyksen suuren uutistapahtuman aikana nopeasti.
Tällä hetkellä Nopsasta on käytössä jo versio 2.0, joka mahdollistaa studiotasoisen nopean uutisoinnin tekemisen studiovieraiden kanssa.
Mutta kun maailmalla tai kotimaassa tapahtuu, Yle saa lähetyksen pystyyn jopa alle minuutissa striimipisteestä uutistoimituksen tiloista. Striimin käynnistämiseen tarvitaan minimissään pari ruksia ja vähän tekstiä oikean kohtaan toimitusjärjestelmässä – ja toimittaja.
Euroopan tuhoisien iskujen aikaan Petri Jauhiainen toimi lähetyksistä vastaavana päällikkönä. Hän muistelee, että tekniikan kehittämisen lisäksi myös toimittajilta vaadittiin uudistumista.
– Nopsa-lähetyksen tekeminen vaati ihmisiltä uudenlaista asennoitumista, että pystyi menemään lähetykseen puutteellisin tiedoin, Jauhiainen sanoo.