Basson jumputus kiristää välejä Järvenpäässä: Aino Areenan melukiista saattaa päätyä korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Järvenpäässä sijaitseva tapahtumakeskus Aino Areena on kiistellyt konserttien aiheuttamasta meluhaitasta lähi­naapureidensa kanssa avautumisestaan lähtien.

Aino Areenan melukiista on jatkunut jo vuosien ajan. Kansikuva: Aino Areena. Video: Paula Tiainen / Yle.

Järvenpään Lepolassa sijaitseva tapahtumakeskus Aino Areena on ollut neljän vuoden ajan törmäyskurssilla lähinaapureidensa kanssa. Osa asukkaista on kokenut tapahtumien melun häiritsevänä.

Aino Areenan takahuonetilojen seinillä on muun muassa Erika Vikmanin, Haloo Helsingin, Käärijän ja Lauri Tähkän kuvat muistona menneistä esiintymisistä.

Yksi seinä on täynnä eri artistien nimikirjoituksia.

Asuinalueen keskellä sijaitseva Areena on laajennettu hevosmaneesista. Muutos konserttipaikaksi tuli ilmeisesti ainakin osalle lähiasukkaista aikanaan yllätyksenä.

Kuva desibelimittarin lukemista Apulannan keikalla Viisaus ei asu meissä -nimisen kappaleen aikana Järvenpään Aino Areenalla 15.11.2025.
Kuva desibelimittarin lukemista Apulannan keikalla Viisaus ei asu meissä -nimisen kappaleen aikana Järvenpään Aino Areenalla 15.11.2025. Kuva: Ari Laurila / Apulanta

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta määräsi vajaa pari vuotta sitten Aino Areenan tapahtumat päättymään viimeistään kello 22. Tämän lisäksi tapahtumakeskus velvoitettiin parantamaan äänieristystään, jos se haluaa järjestää tätä myöhempään iltaan jatkuvia tapahtumia.

Tämä päätös on kumottu samassa lautakunnassa vuoden 2025 alussa.

Aino Areena on valittanut ensimmäisestä päätöksestä ja neljä Areenan lähiasukasta molemmista päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Desibelirajojen lisäksi pohdittava häiriökokemusta

Lähiasukkaat vaativat musiikkitoiminnan lopettamista kokonaan, jos Areena ei saa äänieristystään kuntoon. Samat asukkaat vaativat Aino Areenalle myös velvoitetta ympäristöluvan hakemiseen sekä uhkasakkoa kannustimeksi vaadittujen määräysten täyttämiseen.

Aino Areena kertoo puolestaan parantaneensa äänieristystään ja osoittaneensa sen riittäväksi melumittauksin. Rakennuksessa on muun muassa tuplattu seinärakenteita, ja myös katon äänieristystä on parannettu.

Melusta valittaneet asukkaat eivät ole kuitenkaan suostuneet uusiin melumittauksiin kodeissaan.

Samat henkilöt ovat raportoineet meluhaitan jatkuneen häiritsevänä myös viime kesänä, päiväsaikaan.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka toimistossaan Tuusulan Hyrylässä. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Helsingin hallinto-oikeus kumosi syyskuussa molemmat kiistanalaiset Aino Areenaa koskevat päätökset ja palautti asian uuteen valmisteluun Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan.

Lautakunta katsoo, että hallinto-oikeuden päätös perustuu osittain virheellisiin tietoihin, ja siksi se hakee valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

– Pyrimme puolueettomana viranomaisena katsomaan asiaa molempien osapuolien kannalta. Haluamme, että lopullinen päätös on varmasti tehty oikeilla tiedoilla, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka korostaa.

Suurkuukan mukaan tarkkojen desibelirajojen lisäksi on syytä pohtia, kokevatko asukkaat melun häiritseväksi.

Hän arvioi, että jos esimerkiksi laulun sanat on erotettavissa tapahtumien lähiasukkaiden kodeissa, melu voi häiritä nukahtamista.

Portion Boys -yhtye esiintymässä.
Portion Boys villitsi yleisöä Aino Areenalla joulukuussa 2021. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Melu on ongelma muuallakin

Aino Areenan edustajat kertovat, että nimenomaan matalataajuinen melu kantautuu yllättävän tehokkaasti ja yllättävän kauas.

Sama ”bassonjumputus” on herättänyt närää myös muilla paikkakunnilla sillä seurauksella, että suurimmat kaupungit pohtivat parhaillaan yhteistä linjaa asiaan.

Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman ehdottaa asemakaavaohjausta vähentämään meluongelmia.

– Kaupunkien kanssa on epävirallisesti pohdittu, että pitäisikö kaavoituksessa mainita, että jollain alueella voi kuulua ilta-aikaista musiikkia. Näin ihmiset tietäisivät ennalta, kuinka rauhalliseen tai äänekkääseen ympäristöön he muuttavat.

Kerman uskoo, että kaikki tapahtumajärjestäjät haluavat olla ja pysyä hyvissä väleissä naapureidensa kanssa.

– Totta kai toivomme, että tapahtumat tuottavat enemmän iloa, kohtaamisia ja arjen yläpuolelle kohottavia elämyksiä kuin haittaa.

Aino Areenan toiminta jatkuu ennallaan

Ylen tietojen mukaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle valmistellaan parhaillaan myös uusi Aino Areenaa koskeva päätösesitys, mutta sen sisältö ei ole vielä julkinen.

Aino Areena avattiin tapahtumakäyttöön lokakuussa 2021. Areenaan mahtuu enimmillään noin 3 200 henkilöä.

Henri Ruoste ratsastaa ratsastusklinikka tilaisuudessa.
Aino Areenalla järjestetään edelleen myös ratsastustapahtumia. Kuvassa kouluratsastaja Henri Ruoste pitämässä lajiklinikkaa lokakuussa vuonna 2022. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Aino Areena tekee jatkossa yhteistyötä artistikiinnityksissä Vallila Music Housen kanssa. Ensi vuodelle on suunnitteilla noin kymmenen keikkailtaa ja iltaan saakka jatkuvia yritystapahtumia suunnilleen yhtä paljon.

Aino Areenan mukaan melu on saatu hallintaan ja äänentasot pysyvät tapahtumien aikana määritellyissä raja-arvoissa parannetun äänieristyksen ja rajoitettujen maksimiäänentasojen ansiosta.