Yhdysvaltain puolustusministerin julistama Southern Spear -sotilasoperaatio nostattaa jännitystä Venezuelassa.
– Tämä operaatio puolustaa kotimaatamme, poistaa narkoterroristit pallonpuoliskoltamme ja turvaa kotimaamme huumeilta, jotka tappavat kansalaisiamme. Läntinen pallonpuolisko on Yhdysvaltain naapurustoa – ja me suojelemme sitä, puolustusministeri Pete Hegseth kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Hegsethin julistus ei sisältänyt mitään yksityiskohtia suunnitelluista operaatioista tai niiden kohteista.
– Tämä on selvä merkki siitä, että Yhdysvallat on lisännyt painostusta Venezuelan kohtaan, Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut tutkija Nadia Nava sanoo Ylelle. Hän on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja projektitutkija Turun yliopistossa.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on jo aiemmin keskittänyt alueelle Yhdysvaltain sotavoimia ja tuhonnut syyskuusta alkaen ilmaiskuilla veneitä, jotka sen mukaan salakuljettavat huumeita. Vankkoja todisteita tästä Yhdysvallat ei ole esittänyt.
Ainakin 80 ihmistä on kuollut iskuissa. Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk ja Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot ovat arvostelleet iskujen olevan kansainvälisen lain vastaisia.
Venezuela ei ole huumesalakuljetuksen pääreitti Yhdysvaltoihin. Se herättää epäilyksiä, että Yhdysvaltain operaatioiden todellisena tavoitteena on Venezuelan presidentin Nicolás Maduron itsevaltaisen hallinnon kaataminen.
Yhdysvallat on lähettänyt Karibianmerelle maailman suurimman sotalaivan, USS Gerald R. Ford -lentotukialuksen saattueineen.
Venezuelan hallitus on ilmoittanut ryhtyvänsä massiiviseen mobilisaatioon Yhdysvaltain toimien takia. Puolustusministeri Vladimir Padrino López kertoi tällä viikolla laajoista valmiusharjoituksista.
Huumekaupan suitsimista vai kilpailua luonnonvaroista?
Yhdysvallat perustelee toimiaan kansallisella turvallisuudella ja huumekaupan uhalla.
– Trumpin hallinto on jo käyttänyt sitä huumesodan retoriikkaa aiemmin, koska se vetoaa vahvasti hänen kannattajiinsa, Nadia Nava muistuttaa.
Tutkija sanoo, että toimien taustalla voi vaikuttaa myös kilpailu Kiinan kanssa alueen luonnonvaroista. Venezuelalla on tunnetusti merkittävät öljyvarat.
Espanjalaisen El País -lehden nimettömien lähteiden mukaan Venezuelan hallitus oli jo tarjonnut Trumpin hallinnolle suurempaa osuutta maan luonnonvaroista, mutta se ei riittänyt sopimukseen.
Venezuelan Nobel-palkittu oppositiojohtaja María Corina Machado on pyrkinyt luomaan suhteita Trumpin hallintoon ja välttänyt esimerkiksi Trumpin arvostelua, kun Yhdysvalloista on karkotettu venezuelalaisia siirtolaisia.
– Luulen, että hän on sellaisessa tilanteessa, jossa joko voitetaan kaikki tai hävitään kaikki, Nadia Nava arvioi.
Nava muistuttaa, että myös myös alueen muut vasemmistolaiset johtajat kuten Chilen Gabriel Boric ovat arvostelleet Venezuelan hallintoa vaalien epädemokraattisuudesta.
Sotilaallisen voiman käyttö nostaa historian pintaan
Latinalaisessa Amerikassa on pitkä Yhdysvaltain interventioiden historia, joka alkoi jo 1800-luvulla Meksikosta.
Trumpin painostus Venezuelaa kohtaan on tuonut mieleen Panaman tapauksen.
Vuonna 1989 presidentti George Bush vanhemman hallinto syrjäytti Manuel Noriegan hallinnon Panamassa. Perusteluna se käytti tuolloin juuri huumekauppaa ja korruptiota.
Panama on kiinnostanut myös Donald Trumpia, joka on puhunut Panaman kanavan haltuunotosta.
Venezuela on kuitenkin paljon suurempi maa kuin Panama.
Eri maat reagoivat eri tavoin
Tutkija Nadia Nava korostaa, että Latinalainen Amerikka ei ole mikään yhtenäinen poliittinen blokki. Eri maat reagoivat Yhdysvaltain toimiin eri tavoin.
– Jos tilanne jatkuu, monet hallitukset arvostelevat Yhdysvaltojen väliintuloa, koska sen vastustaminen on ollut todella tärkeä osa Latinalaisen Amerikan omaa poliittista identiteettiä, Nava arvioi.
Kuuba ja Nicaragua varmasti tukevat Venezuelaa, kun taas Argentiina kallistunee Trumpin puolelle.
Retoriikka on koventunut myös Yhdysvaltojen ja Kolumbian vasemmistolaisen presidentin Gustavo Petron kesken.
– Kolumbian presidentille tämä tilanne on ollut kuitenkin todella hyödyllinen, koska hänet nähdään alueella yhtenä harvoista johtajista, jotka arvostelevat avoimesti Trumpin politiikkaa, Nadia Nava sanoo.
Esimerkiksi Yhdysvaltain naapurin Meksikon vasemmistolainen presidentti Claudia Sheinbaum on ollut lausumissaan varovaisempi.
– Useimmat muut eivät todennäköisesti tuomitse suoraan vaan korostavat perinteistä puuttumattomuuden politiikkaa.
Teddy Rooseveltin oppi kummittelee
Trumpin hallinnon otteissa on nähty paluuta niin sanottuun Monroen oppiin.
– Trumpin politiikka muistuttaa enemmän Theodore Rooseveltin lisäystä Monroe-doktriiniin kuin alkuperäistä oppia itseään, Nava tarkentaa.
Yhdysvaltain viidennen presidentin James Monroen (1758–1831) vuonna 1823 julkaisema doktriini halusi pitää Euroopan vallat poissa Amerikan mantereelta.
Roosevelt (1858–1919) tulkitsi oppia uudella tavalla. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla oli oikeus puuttua alueella asioihin, jos se oli tarpeen järjestyksen ja vakauden ylläpitämiseksi.
Tutkija Nadia Nava muistuttaa, että Trumpin hallinnon toimet eivät ole täysin ennenkuulumattomia.
Demokraattipresidentit Bill Clinton ja Barack Obama ovat myös edistäneet tai jatkaneet huumepolitiikkaa, jota on arvosteltu interventionismista. Clinton oli luomassa Plan Colombia -ohjelmaa, ja Obama jatkoi Mérida Initiativea, jonka hän peri George Bush nuoremman hallinnolta.
Katso tästä ulkomaantoimittaja Esko Varhon videoanalyysi (7.11.), mitä Trump oikein puuhaa Karibianmerellä: