Suomessa raskaan liikenteen sähköistyminen ottaa edelleen ensiaskeleitaan. Vaikka kehitys on vielä alkuvaiheessa, kokemukset erityisesti kaupunki- ja jakeluliikenteessä ovat lupaavia.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa tehdään tällä hetkellä tutkimustyötä sähköisen raskaan liikenteen edistämisestä. Tutkimus on osa Virevihreä- ja Valo-hankeparia.
Projektipäällikkö Janne Kaija kertoo, että tavoitteena on tuottaa tietoa raskaan kaluston vihreää siirtymää varten.
Gradialla on käytössään uudehko sähköinen yhdistelmäajoneuvo. Logistiikan lehtori Mika Kinnusen mukaan ajoneuvoa hyödynnetään kahdella tavalla: kun autolla kuljetetaan lastia ja koulutetaan opiskelijoita, samalla kerätään tietoa sähköisestä raskaasta liikenteestä.
– Sähköisyys alkaa olla arkea henkilöautopuolella. Uskon, että arkipäiväisyys tulee vielä myös raskaaseen liikenteeseen.
Mirella Maunula ja Elias Arelius opiskelevat Gradialla logistiikkaa. Valmistuminen on muutaman kuukauden päästä.
Opiskelijoiden mielestä sähköisen yhdistelmän erot dieselkäyttöiseen eivät ole suuria.
– Sähköinen on aika pehmeän tuntuinen ajaa. Tosi herkkä jarru ja vääntöä on hiukan enemmän kuin dieselautossa, Arelius kertoo.
– Hiljainen on, ja ohjaus on kevyt, Maunula sanoo.
Suomessa välimatkat ovat pitkiä. Sähköisten kuorma-autojen ja yhdistelmäajoneuvojen toimintamatka voi vaihdella paljon riippuen esimerkiksi sääolosuhteista, kuorman määrästä, maaston mäkisyydestä ja ajotavasta.
Suomen Kuljetus ja logistiikka SKAL:in Keski-Suomen ja Itä-Suomen toiminnanjohtaja Heikki Lappalaisen mukaan tässä on ongelma.
– Raskaan liikenteen latauspisteet ovat vielä liian harvassa, Lappalainen sanoo.
Esimerkiksi Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon kuuluvalla valtatie 4:llä pitäisi säädösten mukaan olla latauspisteitä jopa 60 kilometrin välein, mutta käytännössä niitä on huomattavasti harvemmassa.
Korkea hankintahinta myös hidasteena
Sähköllä kulkevia raskaita ajoneuvoja on yrityskäytössä vielä vähän. Kuljetusliike Taipaleella on Jyväskylän seudulla käytössä yksi sähköinen jakeluauto kaupunkiliikenteessä.
Henkilöstöpäällikkö Hanna Vainion mukaan harvan latausverkoston lisäksi sähköisen kaluston kasvattamista hidastaa hinta. Sähköisen kuorma-auton hinnalla saa lähes kolme dieselkäyttöistä ajoneuvoa.
Kehityksen hidasteena on myös niin sanottu muna vai kana -vertaus.
Kuljetusyritykset odottavat sitä, että latausverkosto paranee. Toisaalta latausasemia syntyy harvakseltaan, koska sähköistä kalustoa on niin vähän.