Kainuun hyvinvointialue on käynnistämässä yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus päättää ensi maanantaina koko henkilöstöä koskevien neuvottelujen aloittamisesta.
Tavoitteena on saada ensi vuonna 10 miljoonan euron ylijäämä, jolla aletaan kattamaan kertyneitä noin 30 miljoonan euron alijäämiä.
Hyvinvointialueen johtaja Sami Mäenpää kuvaa tilannetta akuutiksi, mutta ei täysin odottamattomaksi. Vuoden 2026 talousarviovalmistelun yhteydessä oli jo selvinnyt, että tavoitteeseen pääseminen tulee olemaan hankalaa. Viime viikkoina tilanne osoittautui mahdottomaksi.
– Muuta keinoa ei enää löytynyt kuin käynnistää säästötoimet yt-neuvottelujen kautta, Mäenpää sanoo.
Hyvinvointialue viilasi loppuvuodesta talouttaan, ja neuvotteluista saatavat hyödyt siirtyvät ensi vuodelle. Mäenpään mukaan ensi vuoden 10 miljoonan euron ylijäämä on erittäin hyvä alku, mutta se ei tarkoita, että seuraavat vuodet olisivat helppoja.
– Sama talouden tiukkuus jatkuu myös tulevina vuosina, Mäenpää sanoo.
Nyt käännetään kaikki kivet ja kannot
Säästöjen hakemisessa ei suljeta mitään keinoja pois. Mäenpää ei halua spekuloida yksityiskohdilla, mutta mainitsee palveluverkon tiivistämisen yhtenä vaihtoehtona. Hän korostaa, että asiakasrajapinnan säästöt ovat viimeisiä, joihin tartutaan.
– Kaikki kivet ja kannot tullaan kääntämään. Voimme lisätä liikkuvia palveluja ja tehostaa toimintaa hyödyntämällä esimerkiksi digitaalisuutta ja teknologiaa, Mäenpää sanoo.
Mäenpään mukaan Kainuun hyvinvointialueella on vielä mahdollisuus löytää säästöt itse, toisin kuin kolmella jo arviointimenettelyyn joutuneella hyvinvointialueella.
– Silloin hyvinvointialue ei ole enää kuskin paikalla, vaan ohjaus ja keinot tulevat muualta. Meillä Kainuulla on vielä hyvät edellytykset tällä hetkellä löytää itse nämä säästöt, ja silloin ne ovat meille aina helpompia, Mäenpää toteaa.
Henkilöstö huolissaan työpaikoista ja potilaiden hoidosta
Tulevat yt-neuvottelut aiheuttavat henkilöstössä huolta sekä omasta tulevaisuudesta että potilaiden hoidon jatkuvuudesta. Kainuun hyvinvointialueella työskentelee yli 4 000 henkilöä.
Tehyn pääluottamusedustaja Tiina Törrö kiteyttää jäsenistön tuntemukset kahteen sanaan: huoleen ja järkytykseen.
– Työntekijät ovat motivoituneita ja halukkaita kehittämään, mutta monet asiat ovat vielä kesken. Totta kai oma kohtalo on iso asia, mutta heillä on huoli myös kainuulaisista, koska palvelujen saatavuus koskettaa myös heidän perheitään ja läheisiään, Törrö sanoo.
Kainuussa on tehty säästöjä jo pitkään, ja Törrön mukaan helpot säästökohteet on jo käytetty. Ammattiosasto aikoo silti kysellä jäseniltään säästöideoita.
– Keinot alkavat olla vähissä, koska olemme säästäneet jo Kainuun sote-kuntayhtymän aikaan. Ne ovat todella isoja ja raskaita keinoja, mitä on tulossa käyttöön, Törrö toteaa.
Henkilöstöä huolestuttaa Törrön mukaan myös Kainuun tulevaisuuden työvoimatilanne. Hän kysyy, mistä saadaan työntekijöitä tulevaisuudessa, jos nyt irtisanotaan henkilöstöä, varsinkin kun eläköityminen kiihtyy.
Hyvinvointialue on jo pahoitellut potilaille hoitojen lykkäämistä säästösyistä, mutta työntekijöille ei ole esitetty varsinaista anteeksipyyntöä. Törrö ei pidä sitä kuitenkaan välttämättömänä.
– Hyvinvointialue ja hyvinvointialuejohtaja tiedottavat henkilöstöä, mutta yleensä todetaan, että tilanne on pakottava. En itse henkilökohtaisesti mieti, onko se anteeksipyynnön paikka työnantajalla, se on Suomen hallituksella, Törrö sanoo.