Seinäjoki haluaisi kattaa ison tekojään – Suomen ensimmäinen pikaluistelu­halli hyödyttäisi kaikkia harrastajia

Suomeen on pitkään kaivattu pikaluistelu­hallia. Seinäjoella katettua jääurheilu­keskusta käyttäisivät niin taito­luistelijat, kiekkoilijat kuin pika­luistelijatkin.

Seinäjoen iso tekojää, johon aurinko heijastuu.
Seinäjoen iso tekojää avattiin luistelijoille marraskuun alussa. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Seinäjoki haluaa kattaa jääurheilukeskuksen ison tekojään.

Monilajisen hankkeen suunnittelu on jo pitkällä. Ilkka-Pohjalainen kertoi viime viikolla, että kaupungin delegaatio tapasi urheilu-, liikunta- ja nuorisoministeriä Mika Poutalaa (kd.) asian tiimoilta.

Saman katon alle tulisivat kansainväliset kisat mahdollistava pikaluisteluhalli sekä rutkasti lisää tilaa ja jääaikaa taitoluistelijoille, jääkiekkoilijoille ja muille jäälajien harrastajille.

Ministeriömatkan keskeisin tarkoitus oli tehdä hanke kansallisesti merkittäväksi liikuntapaikkahankkeeksi.

– Se tarkoittaa sitä, että pääsisimme ihan eri tason valtionapukategoriaan kuin tavallisessa liikuntapaikkarakentamisessa, kertoo matkalla mukana ollut entinen pikaluistelija Pekka Koskela.

Koskela on nykyään kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Seinäjoella.

Nelinkertaisen MM-mitalistin huippu-urheiluaikoina pikaluisteluhallia alettiin puuhata ensin Kuortaneelle, sitten Seinäjoelle.

Kumpikaan hanke ei edistynyt.

Pekka Koskela.
Pikaluistelija Pekka Koskela voitti urallaan kahdesti MM-hopeaa ja MM-pronssia ja oli myös ensimmäinen suomalainen maailmancup-voittaja. Kuva: imago sportfotodienst/ All Over Press

Jääurheiluperhe ja kansainväliset kisat

Liikuntaministeri Mika Poutala (kd.) on entinen Koskelan kilpakumppani. Miehillä on siis rakkautta lajiin, mikä voi auttaa eteenpäin.

Seinäjoen jääurheilukeskuksessa on kaksi jäähallia, sekä yksi niin sanottu rättihalli ja iso tekojää, joka on rakennettu jo vuonna 1983. Harrastajamäärät ovat isoja ja jääajasta jatkuva pula.

Pekka Koskela sanoo, että seuroilla ja käyttäjillä on yhteinen tavoite.

– Seinäjoen jääurheiluperhe on yhtenäinen. Ensisijassa tarvitaan lisää kaukalojäätä kiekkoilijoille ja taitoluistelijoille. 400 metrin pikaluistelurata on vain yksi osa sitä.

Seinäjoen jääurheilukeskuksessa on iso tekojää, jossa on paljon myös yleisölle vapaata jääaikaa.
Seinäjoen jääurheilukeskuksessa tehtiin tänä vuonna noin 1,5 miljoonan euron remontti, jossa uusittiin muun muassa kaikki putket. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Jääkiekkoa tai taitoluistelua ei enää juurikaan harrasteta ulkona. Pikaluistelun kansainväliset kisat järjestetään nykyään vain halleissa.

Koskela kertoo, että kansainvälisiä kisoja on jo haettu Seinäjoelle.

– Prosessi on yleensä parivuotinen, joten halutaan olla oikeassa kohdassa hakuprosessia. Aikuisten maailmancup olisi mahdollista järjestää Seinäjoella, jos saadaan sellaiset olosuhteet.

Puitteiden ollessa kunnossa Seinäjoki nousisi uudelle tasolle myös Luisteluliiton näkökulmasta. Koskela kertoo, että liitto on luvannut siirtää maajoukkuetoimintansa Seinäjoelle.

Pohja remontoitu

Sinänsä jääurheilukeskus olisi jo nyt valmiina tason nostoon.

Näin toteaa myös Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä. Tänä kesänä jääurheilukeskukseen tehtiin iso remontti, jossa uusittiin kaikki tekojään pohjat ja putket.

– Remontti on tehty, sosiaalitilat ja koneet ovat valmiina. Nyt vain kartoitetaan, saammeko valtion avustusta liikuntapaikkarakentamiseen.

Mäkelä painottaa, että liikuntapaikkojen kehittämisessä kaupunkilaisten liikkuminen ja huippu-urheilu kulkevat käsi kädessä.

– Seinäjoki on ollut uraa uurtava paikkakunta pikaluistelussa. Se on myös mahdollistanut kaupunkilaisten luistelun hyvissä olosuhteissa, huomauttaa Mäkelä.

Luistelijoita tekojääradalla Seinäjoella.
Seinäjoen tekojäätä käyttävät laajasti useat urheiluseurat ja kaupunkilaiset. Kuva: Anssi Leppänen/Yle

Kuuden miljoonan euron hanke

Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty tai rahoja liikuteltu.

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari (kesk.) sanoo, että asiaan suhtaudutaan tosissaan. Kyse olisi noin kuuden miljoonan euron budjetista.

Seinäjoen kaupungin säästöohjelma huomioiden valtion tuki olisi ratkaiseva.

– Kyllä Seinäjoki tarvitsee tässä kumppanin. Se on hyvin ratkaiseva, millä volyymillä valtio olisi mukana, sanoo Kivisaari.

Mikäli valtion tuki tulee, saattaa hanke olla valtuutettujen pöydällä hyvinkin nopeasti.

Pekka Koskela tietää, että hallihanketta havitellaan muuallakin. Seinäjoella suunnitelmat ovat pitkällä ja käyttäjien tavoite yhtenäinen.

– Nyt on Seinäjoella mahdollisuus käsillä. Vuosina 2026–27 tämän asian pitää edetä, Koskela tokaisee.