Google julkisti tiistaina uuden tekoälymallinsa Gemini 3:n, joka tuo merkittäviä muutoksia hakukoneen toimintaan. Se tarkoittaa enemmän tekoälyä kaikkialla, myös hakutuloksissa.
Google lupaa, että uusi malli parantaa sen nykyisiä AI-yhteenvetoja ja tekoälytilaa (AI Mode). Aluksi Gemini 3 tulee käyttöön maksaville asiakkaille Yhdysvalloissa.
Google lisää tekoälyä siksi, että yhtiö pelkää Chat GPT:n ja vastaavien tekoälybottien korvaavan sen tiedonhaussa, ja haluaa nyt niiden tapaan tarjota nopeita vastauksia kaikkeen. Google oli ennen hakukone, nyt se pyrkii vastauskoneeksi.
Tämä on monin tavoin ongelmallista. Jo nyt Googlen käyttäjät myös Suomessa saavat yhä useammin hakutulosten kärkeen tekoäly-yhteenvedon. Moni käyttäjä tyytyy tähän tiivistelmään sen sijaan, että menisi itse tutkimaan tiedon lähteitä.
Sudenkuoppia piisaa: Ensinnäkin tekoäly voi sepittää asioita, eli niin kutsutusti hallusinoida. Se voi antaa samaa asiaa kysyville ihmisille eri vastaukset. Joskus AI-yhteenveto myös väittää asioita, joita ei tosiasiassa löydy sivulta, jonka se ilmoittaa lähteekseen.
Tiivistelmä voi tarjoilla jopa vaarallisia tietoja tai ohjeita. Elokuussa kävi ilmi, että monet olivat etsineet Googlesta yritysten asiakaspalveluiden puhelinnumeroita ja saaneet AI-yhteenvedoista numeroita, joihin soittamalla joutui huijausyrityksen kohteeksi. Tekoälyyn pohjaava haku on selvästi haavoittuvainen, koska rahaa kalastelevat huijarit onnistuvat ujuttamaan sinne vääriä puhelinnumeroita.
Ei kannata unohtaa myöskään sitä, että tekoälyvastaukset kuluttavat enemmän energiaa kuin perinteiset Google-tulokset. Lisäksi ne vähentävät verkkosivustojen liikennettä ja vievät niiltä tuloja.
AI-tiivistelmien lyhyt historia tulvii kömmähdyksiä
AI-yhteenvedon tuottaa Googlen Gemini-tekoäly, joka tekee tiivistelmän yhdistelemällä tietoa useilta verkkosivuilta sekunneissa. Näin se toki säästää tiedonhakijan aikaa.
Tekoälyn tuottama tieto osuu usein oikeaan, mikäli se on valikoinut hyviä lähteitä, mutta käyttäjän on syytä muistaa, ettei paikkansapitävyydestä ole mitään takeita. Generatiiviseen tekoälyyn pohjaavat kielimallit kuulostavat kyllä vakuuttavilta, mutta tosiasiassa ne eivät tiedä, mikä on faktaa.
Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen mukaan sekä Googlen AI-yhteenvedon että tavallisten hakutulosten suosituimpia lähteitä ovat Wikipedia, Youtube ja Reddit-keskustelupalsta.
Digijätin rimpuilu tekoälykilvassa on tuottanut välillä surkuhupaisia tuloksia. Googlella on ollut niin kiire uusien ominaisuuksien julkistamisessa, että laadusta on tingitty.
Google toi AI-yhteenvedot ensin käyttöön Yhdysvalloissa keväällä 2024. Keskustelupalstat täyttyivät välittömästi hulvattomista esimerkeistä, joissa Google muun muassa kehotti syömään kiviä, lähteenään perinteikäs satiirijulkaisu The Onion.
Viime kevään trendi oli syöttää Googlelle mitä mielikuvituksellisimpia keksittyjä sanontoja ja katsoa, miten tekoäly-yhteenveto hallusinoi niille merkityksiä.
Suomeen tekoälytiivistelmät saapuivat vuotta myöhemmin, kuluvan vuoden toukokuussa. Vaikka Google oli tehnyt tällä väliin Geminiin lukuisia parannuksia, huumorin ja satiirin tunnistamisessa näyttää edelleen olevan ongelmia. Syyskuussa AI-yhteenveto esimerkiksi kertoi, että Someron ja Salon kunnat yhdistyvät Salmeron kunnaksi. Lähde oli kuntien yhteinen aprillipila.
Olen kohdannut tekoälytiivistelmiä, joissa Gemini väittää, että etsimääni asiaa ei ole olemassakaan. Jos internetissä on vähänlaisesti tietoa vaikkapa jostakin uudesta indiebändistä, se ei tarkoita, että bändiä ei ole olemassa. Tekoälytiivistelmät saattavat näin myös piilottaa valtavirran ulkopuolella elävää kulttuuria tai ainakin rajata sen näkyvyyttä voimakkaasti.
Tätä kirjoittaessani tein haun Ylen verifiointitiimistä, jonka toimittajana työskentelen. AI-yhteenveto väitti, ettei Ylellä moista tiimiä olekaan. Se väitti näin siitä huolimatta, että sain myös useita tiimin perustamisesta kertovia tuloksia.
Tiivistelmä väitti myös, että sosiaalisen median alustoilla olisi omia verifiointitiimejä. Tämä ei pidä paikkaansa. Some-yhtiöt päinvastoin tunnetaan siitä, että ne eivät halua tarkistaa itse tietoja. Esimerkiksi Meta on tehnyt yhteistyötä ulkopuolisten faktantarkistusorganisaatioiden kanssa, mutta päätti alkuvuodesta lakkauttaa tämän ohjelman Yhdysvalloissa.
Lähdekritiikin taidoista tulee entistä tärkeämpiä
Kun tietoa hakiessaan joutuu näkemään hiukan vaivaa, kuten yhdistelemään tietoja eri lähteistä ja arvioimaan niiden luotettavuutta, joutuu samalla ajattelemaan. Tekoälyn tuottaman yhteenvedon voi silmäillä hetkessä, ja ajatusprosessi saattaa päättyä siihen.
Kun ihmiset lakkaavat hakeutumasta alkuperäisen tiedon lähteille, lähdekritiikin taidot hapertuvat ja uuden oppiminen jää pinnalliseksi. Pew-tutkimuskeskuksen tuoreet tulokset kertovat, että valtaosa käyttäjistä käytännössä tosiaan luottaa tekoälytiivistelmään, eikä klikkaa siihen liittyviä linkkejä.
Internet-haku on siis myllerryksessä, ja on vaikea ennustaa, miltä tilanne muutaman vuoden päästä näyttää. Tekoälyn epäluotettavuus merkitsee sitä, että jokaisen netinkäyttäjän on päivitettävä lähdekritiikin ja kriittisen lukemisen taitojaan.
Videossa tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala pohtii AI-yhteenvetojen suhdetta verkkosivuihin, joilta ne hakevat tietoa.