Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -festivaali järjestetään 26.11.–27.11. Tässä on festivaalin aikataulu.
Viime kesänä Saara Böök oli valmis luovuttamaan. 28-vuotias ilmastoaktiivi oli puoli vuotta aiemmin nimitetty ilmastodelegaatiksi edustamaan suomalaisnuoria YK-järjestöjen ja EU:n päätöksentekoon.
Raahelaistaustainen Böök sai delegaattityön myötä tilaisuuden tutustua ilmastopolitiikkaan uudesta näkökulmasta. Innostumisen rinnalla kulki kuitenkin turhautuminen. Asiat tuntuivat etenevän liian hitaasti.
– Oli tosi voimaton olo näiden asioiden edessä. Tuntui, että onko millään mitään väliä.
Böök muistaa, kuinka ennen koronaa yleinen mielipide oli, että ilmaston lämpeneminen pitää ratkaista mahdollisimman nopeasti. Ensin pandemia ja seuraavaksi sodat laittoivat poliitikkojen ja kansalaisten tärkeysjärjestyksen uusiksi.
– Meillä on meneillään multikriisi. Ihmisten informaation kantokyky on rajallinen, ja fokus laitetaan vain tässä hetkessä oleviin huoliin ja murheisiin.
Maailmantilanteen lisäksi myös sosiaalisessa mediassa käydyn ilmastokeskustelun taso uuvutti Böökiä, joka työkseen tekee Protect Our Winters Finlandin viestintää. Järjestö kampanjoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista talviin.
Monet järjestöt ovat yleisöä tavoitellessaan riippuvaisia Metan alustoista. Muun muassa Facebookissa ja Instagramissa yhteiskunnallisten ja poliittisten julkaisujen näkyvyyttä on rajoitettu.
Viimeaikaiset muutokset sosiaalisessa mediassa ovat Böökin mukaan aiheuttaneet suoranaista hätää kansalaisjärjestöissä.
– Yhtäkkiä sisällöt eivät tavoita ketään, ja sitten puhutaan pelkästään omassa tyhjiössä. Se ei ainakaan pelaa sen pussiin, että loisimme aktiivisempaa keskustelukulttuuria, vaan se siilouttaa keskustelua omiin kupliinsa.
Keskustelukulttuuri oikeasti on paljon parempi kuin valtavirta antaa ymmärtää, kun kohtaamme toisemme aidosti.
Saara Böök
Ylen tekemän Hyvin Sanottu -hankkeen tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät sosiaalisen median keskusteluita ärhäkämpinä kuin aiemmin. Samaan aikaan entistä harvempi ilmoittaa pitävänsä yhteiskunnallisista asioista juttelemisesta.
Böök tunnistaa ilmiön. Hän huomauttaa, kuinka ilmastoskeptismi sekä disinformaatio leviävät somessa.
– Siellä on melkoiset masiinat taustalla yllyttämässä keskustelua ja viemässä fokusta pois oikeista asioista. Se on tosi huolestuttavaa.
Aina kaikki keskustelut eivät onnistu
Böökin turhautuminen ja riittämättömyyden tunne etenivät kesällä uupumukseksi asti. Hän arvelee sen tehneen tuloaan jo ennen ilmastodelegaatin pestiä.
Oli pakko ottaa hengähdystauko.
– Suljin somen ja uutiset ihan kokonaan pariksi viikoksi.
Böök myös haki apua ahdistukseensa ammattilaiselta. Etäisyyden ottaminen helpotti ja Böök palasi töihin syksyllä. Nyt hän ei yritä ehtiä joka tapahtumaan, vaan keskittyy itselleen tärkeimpiin. Lisäksi somen käyttö on vähentynyt verrattuna viime kesään.
Hän huomauttaa, että on onnistunut käymään hyviä keskusteluja ilmastonmuutoksesta eri tapahtumissa.
– Keskustelun luonnetta muuttaa tosi paljon, kun tullaan pois näytön takaa kasvokkain käytävään keskusteluun.
– Keskustelukulttuuri oikeasti on paljon parempi kuin valtavirta antaa ymmärtää, kun kohtaamme toisemme aidosti. Valtaosa ihmisistä kokee, että ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on tärkeää.
Vaikka sosiaalisen median kautta on helppo huudella anonyymisti, myös kasvotusten käydyissä keskusteluissa Böökin mielipiteitä on haastettu. Hänen mukaansa sellainenkin keskustelu on onnistunut, vaikka yhteistä näkemystä ei löytyisi.
– Ei kukaan pahuuttaan tule haastamaan. Me olemme ihmisinä semmoisia, että keräämme paljon informaatiota, joka jollain tavalla jo tukee omia näkemyksiä. Se on tosi luonnollista.
Böök uskoo, että asiat eivät etene, jos kaikki vain olisivat aina samaa mieltä kaikesta: oli kyse sitten järjestötoiminnasta tai politiikasta. Joten haastaminen on tervetullutta.
Aina kaikki keskustelut eivät onnistu. Böökin mukaan silloin mennään pieleen, kun kumpikaan osapuoli ei kuuntele toisiaan. Hänkin on tähän joskus syyllistynyt.
– Tilanteessa on pitänyt vain saada sanottua oma asia suustamme ulos. Siinä vaiheessa mennään vikaan, Böök kuvailee.
– Ja jos huomaan, että toinen ei usko tieteeseen ollenkaan, en lähde siihen peliin. Se on oman energian suojelua: en käy keskustelua, jossa ei edetä mihinkään. Ilmastodenialismi on sellaisen radikaalein muoto.
”Ihmiset kaipaavat kasvokkain kohtaamista”
Böökin mukaan järjestöissä pystytään luomaan yhteisöllistä turvaa. Asiansa kanssa ei tarvitse olla yksin, vaan ympärillä on yhteisö viemässä asiaa eteenpäin.
Hän itse on mukana käytännön työssä, jossa aktivoidaan nuoria mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Böök aloitti tänä vuonna viestintäasiantuntijana ja kouluttajana Ilmastotietoista ohjausta -hankkeessa, jossa yritetään tavoittaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä nuoria Pirkanmaalla. Monet heistä ovat hyvinkin tiedostavia ilmastoasioiden suhteen, mutta etsivät vielä omia keinoja osallistua.
– Yleisesti ihmiset kaipaavat paljon kasvokkain kohtaamista. Nämä aiheet tarvitsevat sitä, että ollaan läsnä ja luomassa yhdessä turvallisempaa tilaa keskustella.
Böök on tunnistanut ihmisten kaipaavan yhdessäoloa ja ilmastoasioista keskustelemista kasvotusten. Hän itse saa sellaisista hetkistä omaan työhönsä energiaa, mikä auttaa jaksamaan ilmastoaktiivina.
– Voimavara tulee yhteisöstä ja ihmisistä, joiden kanssa näitä asioita tekee ja myös siitä päivittäisestä tunteesta, että tänään olen tehnyt jotain tämän asian puolesta.
Saara Böök on mukana Hyvin sanottu -tapahtumassa. Hän on yksi keskustelijoista Suomen Partiolaisten järjestämässä keskustelussa keskiviikkona 26.11.
Hyvin sanottu – Bra sagt on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka osallistujat pyrkivät vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.
