Sámi Soster -searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga cuiggoda garrasit Lappi buresveadjinguovllu seastinplánaid. Son ii ádde manin buresveadjinguovlu áiggošii gáržžidit bálvalusaid sámeguovllus ja sápmelaččain.
– Aivve issoras plánat dain leat. Dathan lea jáhkemeahttun. Gal miinai leat olbmot ja dárbbašit bálvalusaid, šuohkiha Magga.
Buresveadjinguovlu lea evttohan bálvalánfierpmádahkii nuppástusaid nu, ahte ovdamearkka dihte Avvilis nogašii doavttirgohcin ihkku ja Muoná seaŋgaossodagat heaittihuvvošii.
Avvila doavttirgohcima nohkan ihkku dárkkuhivčče, ahte boahttevuođas veahkki gávdnošii easkka Roavvenjárggas. Anáris lea sullii 330 kilomehtera ja Njuorggámis sullii 500 kilomehtera Roavvenjárgii.
– Go olmmoš lea buohccin de Roavvenjárga lea guhkkin. Jus don eahkes dahje ihkku buohccát, de mot dalle. De dus ii leat veahkki, mas dárbbašivčče doaktára, oaivvilda Magga.
Magga maid ii jáhke, ahte buresveadjinguovlu boahtá seastit ruđa vaikko gáržžidivččege bálvalusaid davvin, go fertejit goitge lasihit earret eará ambulánsameriid.
Sámegielat buohcci ii gulahala vierrogielain
Ristenrauna Magga lea fuolas, mo sámegielagat ožžot boahttevuođas dearvvasvuođabálvalusaid iežaset gillii, jus bálvalusat sirdašuvvet guhkelabbui.
– Doppe ii leat giella, doppe ii gulahala. Jus olmmoš lea hirbmat buohcci de eatnigiella lea dat giella mii bissu, muhto ii dat vierisgiella, suomagiella. Dallehan olmmoš ii oaččo veahki go dat ii máhte muitalit. Dat ii gulahala divššáriiguin, muitala Magga.
Maiddái Ohcejoga gielddas leat fuolas sámegielat bálvalusaid boahtteáiggis.
Gielddahoavda Päivi Kontio oaivvilda, ahte sápmelaččaid riekti iežasgielat bálvalusaide orru vajálduvvan seastinplánaid smiehtadettiin.
– Sápmelaččain lea riekti oažžut bálvalusaid iežaset gillii. Ja dat ahte olmmoš oažžu divššu iežas gillii, lea maid buohccidorvvolašvuođa ášši. Dalle buohcciolmmoš ja doavttir sihke divššárat gulahallet, dadjá Kontio.
Kontio hálida muittuhit Lappi buresveadjinguovllu virgeolbmuid das, ahte vaikko Ohcejohka leage guhkkin Roavvenjárggas, de doppege ásset ain olbmot ja sis leat vuoigatvuohta seammalágan bálvalusaide go Mátta-Suomasge.
– Orru, ahte dán sode-ođastusas eai leat máhttán váldit vuhtii makkár iešguđetlágan guovllut Suomas leat. Mis leat guovllut, gos olbmuin lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid unnitlogugielain, Kontio lohká.
Buresveadjinguovllu virgeolmmoš bealušta seastinplánaid
Lappi buresveadjinguovllu dearvvasvuođabálvalusaid hoavda Miia Palo dadjá, ahte sii váldet gal vuhtii sápmelaččaid rivttiid loahpalaš mearrádusa dahkamis. Buresveadjinguovllu guovlostivra mearrida seastinplánain juovlamánus.
– Buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddihan lea addán cealkámuša áššis ja maiddái earáge doaibmit celket das. Dastohan mis leat ráđđádallat sámedikkiin ovdal mearrádusa dahkama.
Palo mielde buresveadjinguovlu boahtá sihkkarastit, ahte jus mearriduvvo heaittihit Muoná seaŋgaossodat, de Gihttelis dasto leat sámegielat bargit. Seammás goittotge lagasbálvalusat buorránit ovdamearkan Heahtás, muittuha Palo.
– Ruovttubuohcceviesu ja Luppokoti oktavuhtii leat boahtimin lassedoaimmat, ahte ii dárbbašivčče buot áššiin vuolgit seaŋgaossodahkii.
Avvila idjaáigge doavttirgohcima vejolaš nohkamis Palo ii oainne, ahte sámegielagiid rievttit gillájit.
– Eamboge lea sáhka das, ahte leago Avvilis doavttir báikki alde ihkku vai ii.
