BRYSSEL EU tekee hartiavoimin töitä, jotta Belgia saataisiin hyväksymään Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntäminen Ukrainan tukemiseen.
Komissio on taivutellut Belgiaa pitkin matkaa. Perjantaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Belgian pääministerin Bart De Weverin. Tänään paikalle pyrähti presidentti Alexander Stubb.
Belgia suhtautuu epäluuloisesti jäädytettyjen varojen käyttöön. Satojen miljardien eurojen rahapottia säilytetään belgialaisessa Euroclear-arvopaperilaitoksessa. Belgia pelkää, että se joutuisi korvaamaan rahat, jos menettely menisi tavalla tai toisella pieleen.
Asia ei varsinaisesti presidentille kuulu, sillä jäädytettyjen varojen käytöstä päättävät EU-johtajat huippukokouksessa, jossa Suomea edustaa pääministeri. Suomen kannan muodostaa hallitus. Presidentti ei ole kummassakaan.
– Koska De Wever on yksi keskeinen Euroopan ja Naton päämiehistä ja koska Suomi vaalii kahdenvälisiä suhteita jäsenmaihin ja koska olen oppinut tuntemaan De Weverin vuosien varrella, Stubb perusteli tapaamista.
EU:ssa varmasti toivotaan, että Stubb saisi jonkinlaisen kaveridiplomatian toimimaan samaan tapaan kuin Donald Trumpin kanssa.
Stubb sanoi, ettei ollut viestin viejänä vaan enemmän kuuntelijana. Hän viestii valtioneuvostolle Belgian näkemyksistä.
– Tämä on ulkopolitiikkaa laajalla rintamalla, hän sanoi.
Orpo ei halua yhteisvelkaa
Stubbin mukaan pääministeri Petteri Orpolla (kok.) on keskeinen rooli Belgian käännyttämisessä jäädytettyjen varojen käytön kannalle.
Orpo varmasti tekee kaikkensa, jotta vaihtoehto eli yhteisvelka pysyisi pois pöydältä. Suomi ei halua jäsenmaiden yhteisvelkaa. Erityisen tiukasti sitä vastustaa hallituskumppani perussuomalaiset.
Pääministeri itse on aiemmin linjannut, että yhteisvelkaa voidaan ottaa Ukrainan tukemiseen tai puolustukseen viime hädässä, jos muuta rahaa ei ole.
Ukrainan rahat ovat loppumassa keväällä, joten tuella on kiire. Jäädytetyistä varoista olisi saatavissa 140 miljardin euron summa kahdelle vuodelle.
Jäädytettyjen varojen ja yhteisvelan lisäksi kolmas vaihtoehto Ukrainan tukemiseen on, että jäsenmaat antavat lisää tukea. Siihen velkaantuneet, omien menojensa kanssa painivat maat tuskin ovat valmiita.
Ursula von der Leyen esitteli vaihtoehdot tänään virallisesti jäsenmaille, vaikka ne ovat oikeastaan olleet koko ajan selvillä. Mitään EU-kassaa ei ole, sillä EU-budjetissa ei ole rahaa jäljellä.
Stubb sanoi, että myös näiden yhdistelmä on mahdollinen. Näin ollen yhteisvelka kummittelee taas entistä lähempänä.
Belgia ei luota suunnitelmaan
Jäädytettyjä varoja on muihin vaihtoehtoihin nähden pidetty puoli-ilmaisena tukimallina. Menettely on kuitenkin poikkeuksellinen, ja siksi De Wever haluaa lisää vakuutuksia. Aiemmin pahamaineistenkaan valtioiden varoja ei ole takavarikoitu, vaan ne on pidetty jäissä.
Komissio korostaa, että nyt ei ole kyse takavarikoinnista. Belgiassa ei tätä täysin uskota.
Mallissa komissio lainaa venäläiset rahat ja välittää lainan Ukrainalle. Komissio antaa Eurocleariin vastineeksi velkakirjan. Lisäksi tarvitaan takaukset jäsenmailta.
De Wever pelkää paitsi mittavia korvausvastuita myös Venäjän kostotoimia. Venäjä voisi kostoksi takavarikoida belgialaista omaisuutta.
Tilannetta eivät helpota Belgiassa lentokentän ja sotilastukikohtien yllä lentäneet droonit. Jotkut epäilevät niitä Venäjän keinoksi pelotella Belgiaa, jotta jäädytetyt varat saisivat olla rauhassa.
Stubb korosti, että Belgia on aina ollut yksi EU:n rakentavimmista maista.
– Euroopan unioni harvemmin kykenee tekemään täydellisen päätöksen, mutta kyllä sieltä jokin päätös tulee, Stubb sanoi.