Kirjanpainaja on tuhohyönteinen, joka on tuhonnut erityisesti Etelä-Suomessa hehtaarikaupalla kuusikoita.
Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti kertoo, että kirjanpainajien tappamat puut ovat olleet tähän saakka lähes arvottomia. Ne ovat kelvanneet lähinnä poltettavaksi.
Nyt Sahayrittäjissä uskotaan varovaisesti, että tuhopuuta voitaisiin hyödyntää myös rakentamisessa.
– Ensimmäisessä testissä huomattiin, että kirjanpainajapuusta sahattu lankku olikin kaksi kertaa lujempaa kuin mitä laki vaatii, Ripatti kertoo.
Ripatin mukaan kirjanpainajien vioittamien puiden sisällä on hyvälaatuista rakennusmateriaalia. Aiemmin sitä ei ole osattu tai uskallettu käyttää, koska on pelätty, että tuhohyönteinen tekee puun käyttökelvottomaksi.
Saksassa vastaavaa tuhopuuta on hyödynnetty rakentamiseen jo vuosia.
Kirjanpainajapuu soveltuu rakentamiseen – kunhan se korjataan ajoissa
Suomen Sahayrittäjät selvittää kirjanpainajatuhojen kohteena olleiden puiden hyötykäyttöä. Työtä tehdään yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Suomen metsäkeskuksen kanssa.
Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei rakentamiskäytölle ole teknisiä esteitä. Tärkeintä on puun korjaamisen oikea-aikaisuus.
Puut tulisi hakata pois viimeistään noin vuoden kuluessa kirjanpainajan iskeytymisestä. Sen jälkeen puun lujuus heikkenee nopeasti.
Hollolassa kirjanpainajakuusista rakennetaan varastorakennuksia
Hollolan Nostavalla sijaitsee seitsemän hehtaarin alue, jossa on satoja pystyynkuolleita kuusia – yksi Hollolan pahimmista tuhoista.
Nyt näistä puista rakennetaan varasto- ja huoltorakennuksia.
– Näistä tulee demorakennuksia: piharakennus, autotallivarasto ja lisäksi polttopuuvarasto. Katsotaan, miten materiaali toimii pienimuotoisessa teollisessa rakentamisessa, Ripatti kertoo.
Kirjanpainajien tuhoamista puista valmistetaan rakennuselementtejä WLT-menetelmällä, jossa kokopuiset lankut kiinnitetään aaltoilevaan muotoon terästangoilla.
WLT Capital Oy:n toimitusjohtaja Esa Mikkonen korostaa, että projekti etenee vaiheittain.
– Aloitamme pienistä piharakennuksista ja opiskelemme itsekin tätä rakentamista. Tällä menetelmällä on rakennettu myös isoja taloja, mutta tuhopuun osalta on järkevää edetä pienimuotoisesti, Mikkonen sanoo.
Kirjanpainajatuhojen odotetaan yleistyvän
Kirjanpainaja hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Kuuset heikentyvät kuivien ja kuumien kesien aikana, kun taas lämpimämpi ilmasto suosii tuhohyönteisen lisääntymistä.
– Olemme säästyneet todella pahoilta tuhoilta, mutta uhka kasvaa. Kun kesät lämpenevät kovaa vauhtia, tuhohyönteiset lisääntyvät, Ripatti toteaa.
Ripatti on kuitenkin varovaisen optimistinen siitä, että tuhoutuneille kuusikoille voitaisiin tulevaisuudessa löytää taloudellista arvoa – enemmän kuin hakepuulle.
– Hyvästä kirjanpainajatukista maksetaan hieman parempi hinta kuin hakepuusta, mutta ei vielä kovin paljon. Uskon kuitenkin, että tästä voi tulla taloudellisesti kannattavaa.