Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) varoittaa, että Suomi todennäköisesti joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn alkuvuodesta 2026.
Purran mukaan arvio perustuu Euroopan komission tiistaina julkaisemaan talousennusteeseen, jonka mukaan Suomen julkinen velka ylittää 90 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen jo ensi vuonna.
– Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Tämä näyttää lukujen perusteella hyvin selvältä, Purra totesi eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Komission ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on vielä vuonna 2026 noin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä ylittää selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin rajan.
Purran mukaan julkisen velan ylittäessä 90 prosenttia bruttokansatuotteesta, Suomi joutuu EU-vaatimusten nojalla tilanteeseen, jossa seuraavan hallituksen on pysäytettävä velkasuhteen ja laskettava velkasuhdetta vähintään prosenttiyksiköllä vuodessa.
– On jo nyt aivan selvää, että esittämäni arvio 10 miljardin sopeutustarpeesta ensi kaudella on realismia, sanoi Purra.
Valtiovarainministeriön oma riippumaton talousennuste valmistuu joulun alla, jolloin saadaan tarkempaa tietoa julkisen velan kehityksestä.
Purran mukaan talouden ongelmat ovat rakenteellisia.
– Puolustusmenot eivät selitä nykyistä alijäämäämme, vaan kyse on tulopohjan heikosta kehityksestä suhteessa muihin kasvaviin menoihin, kuten nopeasti kasvaviin sotemenoihin ja tulonsiirtoihin, sanoi Purra.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Mitä tarkkailuluokalle joutumisesta seuraisi?
Liiallisen alijäämän menettely (EDP) on EU:n mekanismi, jolla pyritään varmistamaan, että jäsenmaat noudattavat EU:n alijäämä- ja velkasääntöjä.
Sen välttäminen on ollut yksi hallituksen usein käyttämistä perusteluista julkisen talouden sopeutuksille ja leikkauksille.
Konkreettiset suorat seuraukset EDP-menettelyyn joutumisesta ovat kuitenkin vähäisiä. Suuri osa EU-maista on ollut jossakin kohtaa tarkkailuluokalla.
Menettelyyn joutuvan maan täytyy ensinnäkin laatia suunnitelma siitä, miten se aikoo saada alijäämänsä takaisin sääntöjen edellyttämälle tasolle. EU antaa jäsenmaalle suosituksia tarvittavista toimista, mutta päätökset tekee jäsenmaa itse.
Lisäksi menettelyyn joutuvan maan julkinen talous asetetaan tiukempaan valvontaan. Jos Suomi joutuisi menettelyyn, sen pitäisi esimerkiksi raportoida EU:lle nykyistä tiheämmin julkisesta taloudesta ja sopeutusten etenemisestä.
Jäsenmaalle voidaan myös määrätä sanktioita, jos se ei ryhdy toimiin julkisen talouden sopeuttamiseksi. Käytännössä kynnys sanktioille on kuitenkin erittäin korkea.
Tarkkailuluokalle joutuminen voi kuitenkin tuoda maalle jonkinlaista mainehaittaa.
Markkinoilla valtion velan korkoihin vaikutuksia tuskin tulisi lainkaan. Velkojat tuntevat Suomen talouden ratkaisevat lukemat joka tapauksessa jo paljon ennen EU-komission päätöksiä tarkkailuluokasta.
Muokattu 18.11. klo 15:00: Juttuun lisätty osuus siitä, mitä liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen tarkoittaa.