Tapiolan siltakäräjät: romahtanut silta oli mitoitettu työmaakäyttöön

Projektipäällikkö: Sillan tarkastaminen käytön aikana tehtiin silmämääräisesti

Keskiviikon käräjäpäivä käynnistyi henkilötodistelulla. 

Syytettynä oleva projektipäällikkö kertoi tarkemmin työstään liittyen romahtaneeseen kävelysiltaan.

Hän toimi sekä romahtaneen sillan työnjohtajana että teki telinesillan käyttöönottotarkastuksen. 

Projektipäällikön mukaan Espoon kaupunki lähetti pyynnön aiemman puusillan nostamisesta pois ja uuden telinesillan asentamisesta paikalle. 

Projektipäällikkö sopi kaupungin kanssa tapaamisen paikan päälle, jonka jälkeen hän pystyi antamaan työstä tarjouksen. Hänen mukaansa telinesilta oli kaupungin tilauksen mukainen, eikä tilaajan kanssa ollut missään vaiheessa puhetta rakennesuunnitelman tai lujuuslaskelmien tekemisestä. 

– En olisi voinut sitä edes tehdä, en ole tarpeeksi pätevä, projektipäällikkö kertoi.

Hänen mukaansa vaatimus laskelmiin tulee aina tilaajalta. 

Projektipäällikön mukaan telinesillan rakenne kopioitiin paikalta poistetusta puusillasta. Tapaamisessa kaupungin kanssa oli sovittu, että telinesilta olisi samanlainen, jotta se täyttäisi kaupungin asettamat vaatimukset.  

Kun telineet oli asennettu, projektipäällikkö teki kävelysillalle käyttöönottotarkastuksen. Hän kertoi pyytäneensä paikalle myös Espoon kaupungin työntekijää, mutta kukaan ei saapunut samanaikaisesti paikalle.

Hän ei tiedä, onko kaupungin edustaja käynyt paikalla toisena ajankohtana. 

Projektipäällikön mukaan sillan tarkastaminen käytön aikana tehtiin silmämääräisesti. Tarkastuksissa katsottiin, onko teline esimerkiksi vajonnut tai puuttuuko siitä kaiteita. 

Projektipäällikkö kertoi, että hänellä ei ollut aiempaa kokemusta siltojen rakentamisesta rakennustelineistä. Hän kertoi tehneensä paljon ylityksiä ristikkopalkein, mutta siltoja hän ei ole tehnyt. 

Romahtanut kävelysilta oli rakennettu useamman eri telinevalmistajan osista.

Projektipäällikkö kertoi, että asentamisessa noudatettiin suomenkielistä ohjetta, joka ei ollut yhtä tarkka kuin valmistajan alkuperäinen saksankielinen asennusohje. Siinä kerrottiin, että ristikkopalkit olisi pitänyt sitoa keskenään.

Turmasilta oli tarkastettu kuusi päivää ennen onnettomuutta

Projektipäällikön jälkeen ääneen pääsi kohteen työnjohtaja. Hän vastasi kysymyksiin lyhytsanaisesti.  Työnjohtaja ei osallistunut kävelysillan käyttöönottotarkastukseen. Hänen tehtävänään oli valvoa sillan kuntoa säännöllisin tarkastuksin.  Onnettomuussilta ehti olla käytössä puolitoista vuotta.  Työnjohtajan mukaan sillan rakenteissa ei ollut ennakkomerkkejä siitä, että se voisi romahtaa. Hän oli tarkastanut sillan 5.5.2023, kuusi päivää ennen sillan romahtamista. 

Onnettomuus sattui 11.5.2023, kun kävelysilta romahti koululaisryhmän alla. Uhreina oli yli 20 koululaista ja yksi opettaja.

Syytteen mukaan sillalta pudonneet saivat eriasteisia vammoja, kuten muun muassa olkaluun sekä kylkiluiden murtumia, leikkausta vaatineen reisiluun murtuman, kasvojen alueen murtumia ja hammasvammoja. 

Projektipäällikkö ja työnjohtaja kiistävät syytteet.

Telinevuokraamon toimitusjohtaja: ”Asiassa oli menty harhaan jo paljon aikaisemmin”

Iltapäivällä oikeudessa kuultiin telineet vuokranneen yrityksen toimitusjohtajaa asianomistajan edustajana. Hän ei ole syytettynä.

Toimitusjohtajan mukaan telinesillan tilannut Espoon kaupunki on ollut alueen vastuullinen päätoteuttaja. Toimitusjohtajan mukaan kaupunki teki päätöksen, että telineet ovat riittävä materiaali sillalle. 

Toimitusjohtaja korosti yrityksensä toimineen aliurakoitsijana, jolla ei ole mahdollisuutta ottaa rakennusurakan päätoteuttajan roolia.

Hänen näkemyksensä mukaan telinevuokraamo toimitti alueelle työmaan kulkusillan, ei katurakennetta. Toimitusjohtajan mukaan heidän tehtävänään oli kasvattaa alueella jo olevaa siltaverkastoa, eikä kaupunki pyytänyt paikalle uudenlaista ratkaisua. 

Toimitusjohtajan mukaan telinevuokraajalla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta toimittaa paikalle telineistä rakennettua ns. tieratkaisua. 

“Siitä huolimatta niitä oli siellä ollut vuosia, että asiassa oli menty harhaan jo paljon aikaisemmin”, toimitusjohtaja totesi. 

Toimitusjohtaja kuvasi telinerakenteita “massaräätälöinniksi”, joista voi tehdä monikäyttöisesti muun muassa katsomorakenteita tai muuraustelineitä.

“Jälkikäteen katsoen ei ehkä ihan siltamateriaaliksi sopivaa”, hän lisäsi.