Kahdeksanvuotias Emil Räsänen on yksi Pieksämäellä sijaitsevan Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen asiakkaista.
Räsäsellä on diagnosoitu Dravetin oireyhtymä. Se on geneettinen lapsuusiän epilepsia, joka usein johtaa motorisen ja älyllisen kehityksen viiveisiin ja kehitysvammaan.
Epilepsiakohtaukset ovat monimuotoisia, pitkäkestoisia ja vaikeahoitoisia, ja niiden takia Räsästä on vahdittava ympäri vuorokauden.
Räsänen käy Vaalijalassa kerran kuukaudessa 5–7 päivää kestävällä jaksolla.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa aikoo säästöjen takia vähentää Vaalijalan Nenonpellon yksikön asiakaspaikat 160:sta noin 135 paikkaan.
Emilin Räsäsen vanhemmat Mari ja Atte Räsänen eivät vielä tiedä, vaikuttavatko säästöt palveluihin, joita heidän poikansa käyttää.
Emil Räsänen alkoi käydä Vaalijalassa puolitoista vuotta sitten.
– Hän pitää paikasta ihan älyttömän paljon. Hän nauttii siitä, että turvallinen aikuinen keskittyy koko ajan vain häneen, Mari Räsänen kertoo.
Emil Räsäsestä on tullut Vaalijalan jaksojen ansiosta aikaisempaa itsenäisempi ja omatoimisempi.
– Hän on alkanut jopa leikkiä yksin, mikä on suuri juttu meidän arjessa, Mari Räsänen sanoo.
Räsäsellä on kaksi vuotta nuorempi pikkuveli, joka odottaa Vaalijala-jaksoja, koska isoveli vie kotona paljon huomiota.
– Silloin touhutaan hänen kanssaan ja tehdään asioita, joita Emilin kanssa ei voi tehdä, Atte Räsänen kertoo.
Palvelujohtaja: Asiantuntemus säilyy
Eloisan 1 100 vammaispalvelujen työntekijästä 630 työskentelee Vaalijalassa. Heitä irtisanotaan 66 henkilötyövuoden verran.
Eloisan vammaispalvelujohtaja Paula Tiihonen on pahoillaan tulevista irtisanomisista. Hänen mukaansa leikkaukset eivät vaikuta tarjottaviin palveluihin, ja asiantuntemus säilyy Vaalijalassa.
Vaalijalan sosiaalityöntekijä Tiina Kinnunen kertoo, että asiakkaille etsitään uudet paikat Vaalijalan muista yksiköistä tai avohuollosta.
– Jos asiakkaalle ei löydy sopivia avopalveluita, palvelut jatkuvat täällä osaamis- ja tukikeskuksessa, Kinnunen sanoo.
Palveluilta koko Suomeen
Eloisa tuottaa kaikki vammaispalvelujen laitospalvelunsa Vaalijalassa. Se palvelee myös muita hyvinvointialueita ympäri Suomen.
Vaalijalaan sijoitetaan noin 80 prosenttia Suomen syyntakeettomiksi todetuista kehitysvammaisista rikoksentekijöistä. He ovat silti vain pieni osa asiakkaista.
Vuonna 2024 Pohjois-Savo oli suurin Vaalijalan palvelujen ostaja.
Nyt tilanne on muuttunut: Etelä-Savo ostaa 28 prosenttia palveluista ja Pohjois-Savo 23 prosenttia. Seuraavaksi eniten ostavat Keski-Suomen, Hämeen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet sekä Helsingin sairaanhoitopiiri.
Vuonna 2024 Vaalijalan palveluita myytiin hyvinvointialueille 39 miljoonalla eurolla, tänä vuonna ennuste on 37 miljoonaa euroa.
Kohtuuton taloudellinen taakka
Vaalijalan sosiaalityöntekijä Tiina Kinnunen kertoo, että hyvinvointialueet ovat alkaneet tuottaa vammaispalveluja entistä enemmän omilla alueillaan.
Hän pitää kehitystä hyvänä, mutta korostaa, että esimerkiksi tahdosta riippumattomassa hoidossa olevat rikoksentekijät kannattaa keskittää tiettyihin yksiköihin.
Kinnusen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli ajaa alueita leikkauksiin. Etelä-Savo kantaa hänen mukaansa kohtuutonta taloudellista taakkaa valtakunnallisista vammaispalveluista.
Eloisa laskuttaa muilta hyvinvointialueilta palveluiden tuotantokustannukset, mutta esimerkiksi kiinteistöjen investointikustannuksia on vaikea sisällyttää hintoihin.
– Pitäisi olla jonkinlainen valtion erillisrahoitus tämän kaltaiselle toiminnalle, Kinnunen sanoo.
Leikkaukset vaikuttavat myös palvelujen käyttäjien läheisiin.
Atte Räsänen
Adressi erityisrahoituksesta
Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen on samaa mieltä. Hän perusti kansalaisadressin, jossa vaaditaan Vaalijalalle valtion erillisrahoitusta.
Savolaisen mukaan tieto leikkauksista järkytti pieksämäkeläisiä. Vaalijala on tärkeä työllistäjä noin 17 000 asukkaan kaupungissa.
Savolainen kerää adressiin allekirjoituksia kuukauden loppuun asti ja vie sen sitten eduskuntaan.
Myös Vaalijalan asiakkaan Emil Räsäsen vanhemmat ovat allekirjoittaneet adressin.
– Leikkaukset vaikuttavat myös palvelujen käyttäjien läheisiin, Atte Räsänen sanoo.
Vaalijalan alue on suunniteltu kokonaisuudeksi. Se on rakennettu pääosin 1960-luvulla: