Suomalainen varalaskupaikkajärjestelmä on herättänyt kiinnostusta Nato-liittolaisissa, koska missään muualla ei käytetä valtateitä yhtä tehokkaasti ilmavoimien toimintaan.
Karjalan lennoston komentaja Tomi Böhm kertoo, että varalaskupaikat ovat keskeinen osa Suomen ilmapuolustuksen hajautettua taistelutapaa. Maantietukikohtien merkitys korostuu kriisitilanteessa.
– Jos Suomea vastaan hyökätään aseellisesti, oletuksena on, että se kohdistuu hyvin todennäköisesti ensimmäisenä ilmavoimiin. Silloin on hyvä, että kaikki koneet ja kalusto eivät ole samassa paikassa, Böhm toteaa.
Ilmavoimien lentäjät saavat tällä viikolla tuntumaa, kuinka kapeaa valtatietä käytetään koneiden kiitotienä. Harjoitus järjestetään Mikkelin lähellä Hiirolassa, jossa käytössä on yksi maanteille rakennetuista varalaskupaikoista.
Mikkelissä harjoitusta seuraa pakkaspukuihin pukeutuneita tarkkailijoita Kanadasta, joka on yksi Naton perustajajäsenistä.
Nato-maiden koneita ja lentäjiä on ollut mukana aiemmissa maantietukikohtaharjoituksissa, mutta Mikkelissä heitä ei nähdä.
Böhm kertoo, että Ruotsin ja Suomen ilmavoimat ovat perinteisesti käyttäneet hajautettua taistelutapaa ja maantietukikohtia.
– Muissa Nato-maissa tämä ei ole kovinkaan tuttua, joten toimintamme on aika ainutlaatuisia.
Vaikka järjestelmä kiinnostaa liittolaisia, sen kopioiminen ei ole helppoa.
– Meilläkin tämä on toisen maailmansodan jälkeen pitkällisen kehityksen, suunnittelun ja toteutuksen tulosta. Oppia voi aina tulla katsomaan, mutta tämä vaatii vuosikymmenten työn, Böhm muistuttaa.
Uusia tukikohtia tulossa Suomeen
Suomen Ilmavoimien käytössä on parikymmentä maanteille rakennettua varalaskupaikkaa. Lisäksi koneita voidaan lähettää normaalisti siviilikäytössä oleville lentoasemille esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.
Uusia varalaskupaikkoja on tulossa valtatie viidelle Leppävirran ja Kuopion välille sekä valtatie neljälle Rovaniemen lentoaseman viereen.
– Rovaniemellä valtatie neljä on siirtymässä Napapiirin kohdalla lentokentän viereen ja varalaskupaikka rakennetaan oikaisun yhteydessä, Väyläviraston logistiikkajohtaja Pekka Rajala sanoo.
Väylävirasto vastaa Suomen valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä yhdessä alueellisten ely-keskusten kanssa.
– Päätukikohtien yhteyteen on rakennettu nousuteitä, joille pystymme laskeutumaan, jos varsinainen pääkiitotie on pois käytöstä, sanoo Böhm.
Maantietukikohtia voidaan rakentaa muuallekin kuin päätukikohtina toimivien lentoasemien yhteyteen.
Suomi hakee EU-rahaa tukikohtien rakentamiseen
Uusille varalaskupaikoille haetaan rahoitusta EU:n ja Naton sotilaallisen liikkuvuuden varoista.
– Vuodesta 2028 sotilaalliseen liikkuvuuteen on käytössä enemmän rahaa Euroopan komission kautta kuin tällä hetkellä. Näyttää siltä, että sotilaallinen liikkuvuus on nouseva trendi, Rajala sanoo.
Myös Ilmavoimat pyrkii hyödyntämään kansainvälistä rahoitusta järjestelmän kehittämiseen.
– Ilmavoimat on tarkastellut tilannetta ja vienyt eteenpäin omia operatiivisia tarpeita myös Naton prosessien kautta. Ilman muuta pyrimme hyödyntmään kaiken yhteisrahoituksen, Böhm kertoo.
Varalaskupaikka on pitkä ja leveä suora tie
Varalaskupaikat ovat noin kaksi ja puoli kilometriä pitkiä suoria tieosuuksia, joille hävittäjät voivat laskeutua kriisitilanteessa tai harjoituksissa. Rajalan mukaan ne voidaan ottaa käyttöön nopeasti.
– Joitakin kymmeniä minuutteja menee nollatilanteesta, ennen kuin tie saadaan suljettua ja lentokoneet voivat ottaa sen käyttöön, logistiikkajohtaja Rajala selventää.
Varalaskupaikkojen rakentaminen vastaa normaalia valtatien rakentamista, mutta sopivien paikkojen löytäminen ei ole aina helppoa.
– Ensinnäkin tiestä on löydettävä suora, joka on noin kaksi ja puoli kilometriä pitkä. Nykyään tiet suunnitellaan pääsääntöisesti kaareviksi, joten tämmöisen suoran kohdan löytäminen voi olla joskus haastavaa, Rajala toteaa.