Länsiradasta on kärjistäen sanottuna tullut lähijuna.
Vuosikymmeniä suunniteltu länsirata oli tarkoitus rakentaa nopeana kaksiraiteisena yhteytenä Helsingin ja Turun välille. Nyt suunnitelmat ovat muuttuneet rajusti: rata on isolta osin yksiraiteinen, ja ensimmäisessä vaiheessa se yltää vain Lohjalle.
Espoo ja Turku hyväksyivät marraskuussa ensimmäisen vaiheen sopimuksen. Kirkkonummi, Vihti, Lohja ja Salo päättävät asiasta joulukuun puoliväliin mennessä.
– Alkuperäinen idea länsiradasta on vesittynyt, sanoo Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen.
Hänen mukaansa yksiraiteinen rata on äärimmäisen haavoittuva.
– Jos juna hajoaa matkalla, vaikutukset heijastuvat nopeasti laajalle. Kaksiraiteisella radalla liikenne voi jatkua, vaikka jotain sattuisi.
Länsirata joutui mukauttamaan suunnitelmat
Vielä pari vuotta sitten länsiradasta puhuttiin nopeana yhteytenä Helsingin ja Turun välillä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tunnin juna on muuttunut lähijunaksi Helsingistä Lohjalle ja on muutoin vielä isolta osin yksiraiteinen. Miten tässä näin kävi?
Pari vuotta sitten selvitys osoitti, että Länsirata maksaisi neljä miljardia euroa, eikä rataa koskaan saataisi kannattavaksi.
Länsirata oy muutti suunnitelman, kertoo Länsirata oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen. Kustannukset saatiin laskettua kolmeen miljardiin.
Rata päätettiin rakentaa ennen kaikkea henkilöliikenteelle, jolloin rakentamista saatiin kevennettyä. Ajatus nopeista, yli 300 kilometriä tunnissa ajavista junista sai myös jäädä.
– Turku-Helsinki -väli on niin lyhyt, että pärjäämme hyvin yli 200 kilometriä tunnissa kulkevilla junilla, Ottavainen perustelee.
Lisäksi 60 kilometrin matka Salosta Lohjalle päätettiin tehdä yksiraiteisena. Myös Turun ja Salon välille jäi yksiraiteinen osuus, vaikka koko radan alun pitäen piti olla kaksiraiteinen.
Professori arvostelee yksiraiteisuutta
Professori Heikki Liimatainen ihmettelee suunnan muutosta.
Liimatainen työskentelee Tampereen yliopiston liikenteentutkimuskeskus Vernessä. Hänestä alkuperäinen idea länsiradasta on vesittynyt.
– Ajatus oli, että se on nopean liikenteen rata. Luonnollisempaa silloin olisi, että raiteita olisi kaksi. Muuten tulee turhia odotuksia matkan varrelle.
Liimataisen mukaan raideliikenteen kapasiteetin kannalta on olennaista, onko raiteita yksi vai kaksi. Kun raiteita on yksi, häiriöherkkyys kasvaa.
Liimatainen sanoo ymmärtävänsä, että pyritään säästämään kustannuksissa, mutta jos joskus halutaan kaksiraiteista, se olisi hyvä tehdä heti.
Länsirata on aluksi vain lähirata Lohjalle
Länsiradan toimitusjohtaja Ottavainen huomauttaa, että Lohjan ja Salon välistä pitkää yksirataista osuutta ei olla nyt ensimmäisessä vaiheessa edes määrä tehdä.
Kunnat ja valtio sitoutuvat tässä vaiheessa rakentamaan radan Espoosta Lohjalle. Lisäksi nyt rakennetaan 20 kilometriä uutta rataa vanhan radan vierelle Turun ja Salon välillä. Osa Turun ja Salon välisestä radasta säilyy edelleen yksiraiteisena.
– Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus on tehdä kiskot Lohjalle, joka toimii enemmän lähiliikenteen ja työmatkaliikenteen yhteydessä, Ottavainen sanoo.
Käytännössä nyt rakennetaan lähijunaa Helsingistä Lohjalle. Uusia asemia on määrä rakentaa Espoon Histaan, Kirkkonummen Veikkolaan ja Vihdin Nummelaan sekä Lohjalle. Hyötyjiä ovat työmatkaliikenteen käyttäjät pääkaupunkiseudulla.
Myös Turun päätyyn tehdään mahdollisuus tulevaisuuden lähiliikenneasemille, mutta uusia asemia sinne ei vielä rakenneta.
Salon ja Lohjan välisen osuuden rakentamisesta päätetään myöhemmin. Nyt kunnat hakevat vain ratkaisua, että yhteysväli toteutetaan joskus.
Ottavainen muistuttaa, että kunnat ja valtio voivat vielä päättää sen kaksiraiteisuudesta myöhemmin erikseen.
Ja onhan aina myös nykyinen rantarata, joka auttaa, jos juna pysähtyy Salon ja Lohjan välille yksirataiselle osuudelle, Ottavainen sanoo.
– Olen ymmärtänyt, että tätä hanketta on pyritty viemään 50 vuotta eteenpäin. Nyt hankkeen etenemiseksi on löydetty ratkaisu.
Professori ihmettelee, miksi kunnat maksavat raiteita
Professori Liimatainen ymmärtää hankkeen paremmin, kun tietää, että kyse on ensimmäisessä vaiheessa lähijunasta Lohjalle.
– Tästä näkökulmasta kunnilla voi olla ymmärrettävämpi syy lähteä mukaan. Kunnilla on suuri maksuosuus hankkeessa, Liimatainen sanoo.
Hän pitää silti erikoisena, että kunnat ovat niin vahvasti länsiradan rakentamisessa mukana.
Liimatainen muistuttaa, että Kuntaliitto on nostanut esiin huolensa: kunnille tällainen yhteisrahoitusmalli ei ole toivottavaa. Aiemmin on katsottu, että raiteet kuuluvat valtiolle, Liimatainen muistuttaa.
Myös länsirata luovutetaan valtiolle, kun se on saatu rakennettua.
Liimatainen kysyy, onko tällainen rakentamistapa perusteltu.
– Tämä herättää laajemman kysymyksen siitä, rakennetaanko ohituskaistaa varakkaille kunnille. Onko tulevaisuudessa niin, että kunnat, joilla on rahaa, saavat tällä tavalla vivutettua myös valtiolta rahaa.