Puolen miljardin siruhanke käynnistyy Espoossa ensi vuonna: voi tuoda tuhansia työpaikkoja

Espooseen tavoitellaan yhtä Euroopan puolijohde­keskittymistä. Uuteen teknologia­keskukseen tulee 5 000 neliötä puhdastilaa.

Espoon Otaniemeen rakennettavaan Kvanttinovaan tulee noin 5000 neliötä puhdastilaa.

Espoon Otaniemeen nousee lähivuosina uusi Kvanttinova-niminen tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Rakennusprojektia vetävät Teknologian tutkimuskeskus VTT, joukko yrityksiä ja Espoon kaupunki.

Rakennukseen tulee puolijohdeteollisuuden tarpeisiin noin 5 000 neliötä puhdastilaa.

– Kvanttinova on uusi tutkimus- ja tuotekehitysympäristö, jossa VTT kehittää yhdessä yritysten kanssa tulevaisuuden läpimurtoja siru- ja puolijohdeteollisuuteen, kuvailee VTT:n digitaaliset teknologiat liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen.

Kvanttinovan rakentaminen maksaa noin 150 miljoonaa euroa. Laitteineen kaikkineen investoinnin arvo on yli puoli miljardia euroa. Valtio rahoittaa Kvanttinovan pilotointilinjoja 79 miljoonalla eurolla.

Kvanttinova Oy:n toimitusjohtajan Jussi Tuovisen mukaan hanke on yksi Suomen suurimmista lähiaikojen investoinneista. Hän kertoo, että hankkeen neuvottelut ovat niin pitkällä, että rakentaja ja rahoittaja julkistetaan alkuvuodesta.

Keskuksen rakentamisen on Tuovisen mukaan määrä alkaa ensi vuonna.

VTT:n Turunen sanoo, että Kvanttinovan toteutuminen on varmaa, mutta vielä ei ole nimiä sopimuspapereissa.

– Toivottavasti ensi keväänä pääsemme laittamaan nimiä papereihin ja kuokan maahan sitten ensi kesänä, hän toteaa.

Otaniemessä on Pohjoismaiden suurimmat yhteiskäyttöiset puhdastilat

Keskuksen odotetaan vauhdittavan merkittävästi siruja kehittävän ja valmistavan puolijohdeteollisuuden kasvua Suomessa. Kvanttinovan ympärille tavoitellaan yhtä Euroopan puolijohdekeskittymistä.

– Pienyritykselle on suuri haaste lähteä puolijohdealalle, koska siihen vaaditaan kalliita laitteita, joilla voidaan suorittaa erityisvalmistusmenetelmiä, sanoo Kvanttinovan toimitusjohtaja Jussi Tuovinen.

Kvanttinovan ekosysteemissä on mukana jo yli 50 yritystä.

– VTT:n hallinnassa olevat puhdastilat ovat ikään kuin jaettu puimuri, ja se madaltaa kynnystä lähteä mukaan, Tuovinen jatkaa.

Käytännössä VTT laajentaa Kvanttinovassa omaa tutkimus- ja kehitysympäristöään, jota se tarjoaa myös yritysten ja Aalto-yliopiston käyttöön. Lisäksi samaan rakennukseen sijoittuu viisi yritystä omine puhdastiloineen.

Lasivitriinin vieressä seisoo nainen ja mies. Miehellä on kädessään tyhjä, musta piilevy.
Enter Espoon toimitusjohtaja Jaana Tuomi ja Kvanttinovan toimitusjohtaja Jussi Tuovinen esittelevät piikiekkoa, josta sahataan timanttisahalla pieniä siruja älylaitteisiin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

– Tästä syntyy magneetti, jolla houkutellaan tänne entistä enemmän huippuosaajia maailmalta. Tarkoitus on saada aikaan positiivinen kierre ja sitä kautta työpaikkoja Suomeen, Tuovinen visioi.

Kyseessä on myös Pohjoismaiden suurimpien yhteiskäytössä olevien tutkimus- ja tuotekehitys puhdastilojen laajentamisesta. Tulevan Kvanttinovan vieressä sijaitsevassa VTT:n ja Aalto-yliopiston hallinnoimassa Micronovassa on tällä hetkellä 2 600 neliötä puhdastilaa.

Niitä hyödyntää tutkimus-, kehitys- ja pilotointitoiminnassaan päivittäin yli kaksikymmentä yritystä.

– Micronovassa on syntynyt jo yli 30 yritystä, jotka ovat keränneet yli miljardi euroa yksityistä rahoitusta. Kvanttinova-ekosysteemin ajatus on, että tämä skaalataan nyt paljon isommaksi, Tuovinen tiivistää.

Lasiseinän takana kaksi valkoista sylinteriä roikkuu telineissä ja sylintereissä lukee tekstinä: IQM VTT.
Micronovassa sijaitsee myös kaksi suomalaisen IQM:n valmistamaa nopeaa kvanttitietokonetta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kvanttinovan ankkuriyritykset kerrotaan Espoon kaupungin markkinointi- ja kehittämisyhtiö Enter Espoon toimitusjohtaja Jaana Tuomen mukaan alkuvuodesta.

Vaikka Kvanttinova 1 rakentamista ei ole vielä edes aloitettu, sen viereen suunnitellaan jo laajennusosaa.

Kvanttinova 2:een on suunnitteilla yli 1 000 neliötä puhdastilaa, sanoo Tuomi.

Sirujen valmistus vaatii tiloilta äärimmäistä puhtautta

Kvanttinovan ytimessä olevissa puhdastiloissa kehitetään ja valmistetaan mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian tuotteita tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa.

Puhdastilassa ilma on erikoislaitteilla suodatettua, jotta siellä olisi mahdollisimman vähän epäpuhtauksia. VTT:n Turusen mukaan puhdastilassa on Suomen puhtain ilma.

Vaatimus puhtaalle ilmalle johtuu valmistettavien sirujen pienestä koosta.

Valkoiseen suojapukuun pukeutunut ihminen pitää kädessään pyöreää piilevyä, jossa näkyy piirejä.
Puhdastilassa työskennellään erityisissä suojavaatteissa. Henkilö pitää kädessään piilevyä, jossa näkyy piirejä. VTT:n ottama kuva. Kuva: VTT

– Puhumme muutaman nanometrin rakenteista. Esimerkiksi kännyköissä kehittyneimmät sirut ovat kooltaan yhden kymmenestuhannesosan hiuksen paksuudesta. Kun sellaisia valmistetaan, tilassa ei voi olla mitään häiriötekijöitä, Turunen selittää.

Puolijohdeteollisuus kasvun veturina

Kvanttinovan merkitys Suomen talouskasvulle ja kilpailukyvylle saattaa olla tulevaisuudessa suuri. Puolijohdeteollisuus on globaalisti voimakkaassa kasvussa tekoälyn kehittymisen ja digitalisaation myötä.

Suomessa alan yritykset ovat kertoneet tavoitteekseen lisätä vuosittaista liikevaihtoaan puolestatoista miljardista eurosta kuuteen–seitsemään miljardiin euroon.

– Jotta se tapahtuu, tarvitsemme tällaisia yhteiskäyttöisiä puhdastiloja, sanoo Turunen VTT:stä.

Pyöreä piilevy, jonka pinnalla näkyy pieniä erilaisia piirejä valon värjätessä ne sateenkaaren väreiksi.
Piilevy, jonka pinnalla näkyy pieniä erilaisia piirejä valon värjätessä ne sateenkaaren väreiksi. Kuvattu Micronovassa marraskuussa 2025. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Turunen sanoo pitävänsä täysin realistisena, että Suomesta saadaan tehtyä kvanttiteknologian Taiwan.

Askeleita siihen suuntaan otetaan jo. Hiljattain suomalainen kvanttitietokoneita kehittävä ja valmistava yritys IQM kertoi, että se investoi 40 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseensa Espoossa.

Enter Espoon toimitusjohtaja Tuomi muistuttaa, että Espoossa on tehty Euroopan kaupungeista kuudenneksi eniten patentteja. Kvanttinova vahvistaa tätä asemaa hänen mukaansa entisestään.

Kvanttinovan toimitusjohtaja Tuovinen uskoo, että puolijohdeteollisuuden kasvu luo tuhansia uusia työpaikkoja pääkaupunkiseudulle.

– Suomessa puolijohdealan nykyinen työntekijämäärä kasvaa 7 500:sta noin 20 000:een työntekijään, Tuovinen arvioi.

Muokattu 4.12.2025 klo 11.17: Kvanttinovan ankkuriyritykset kerrotaan alkuvuodesta. Aiemmin jutussa oli, että yritykset kerrotaan ensi helmikuussa. Muokattu 4.12.2025 klo 14.38: Lisätty tekstiin, että VTT:n kanssa Micronovaa hallinnoi Aalto-yliopisto.