Savonlinnan kaupungin ensi vuoden talousarvio on noin 5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Talousjohtaja Hannele Pöykkölä arvioi alijäämää tulevan myös parina seuraavana vuonna.
– Kaupungilla on taseessa aiempien vuosien ylijäämiä, mutta tällainen kehitys ei voi jatkua. Jostakin pitää luopua, hän sanoo.
Savonlinna arvioi toimintamenojen kasvavan ensi vuonna noin 3,7 miljoonalla eurolla.
Vt. kaupunginjohtaja Markus Hämäläisen mukaan eniten menoja nostavat henkilöstömenot sekä tietoliikenne ja tietojärjestelmien ylläpito ja hankintakustannukset.
Kaupunki aikoo tehdä toimitiloille toimenpideohjelman, jossa määritellään säilyvät kohteet ja toimitilat, joista luovutaan. Tarkoitus on esimerkiksi yhtiöittää osa sote-kiinteistöistä viimeistään ensi vuoden aikana.
Kun kiinteistöt siirtyvät konserniyhtiölle, niin kiinteistöjen jäljellä olevat tasearvot pitää alaskirjata. Kiinteistöt siis poistuvat kerralla kaupungin ensi vuoden taseesta. Pöykkölän mukaan poistot ovat yhteensä arviolta 10–15 miljoonaa euroa.
Verotuloja 87,5 miljoonaa euroa
Savonlinnan kaupungin tämän vuoden tuloveroprosentti on 9,30, ja se säilyy samana myös ensi vuonna. Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti aiemmin tässä kuussa pitää kaikki veroprosentit ennallaan.
Kaupunki arvioi saavansa ensi vuonna verotuloja 85,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2026 Savonlinna saa valtionosuuksia noin 6,7 miljoonaa euroa. Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa vaikuttaa Savonlinnan valtionosuuden määrään negatiivisesti. Savonlinnalle laskettu sote-erä on yhdeksän miljoonaa euroa.
Sote-uudistuksen myötä kunnille on laskettu positiivinen tai negatiivinen sote-erä, joka vaikuttaa kunnan saamaan lopulliseen valtionosuuteen.
– Me toivomme valtionosuusuudistusta, ja toivomme, että se tulisi vuoden 2027 alusta voimaan, Pöykkölä sanoo.
Savonlinnan kaupungin henkilöstökuluihin on varattu ensi vuoden talousarviossa reilut 57,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nousevat tämän vuoden talousarvioon verrattuna noin 1,3 miljoonalla eurolla.
Väki vähenee hurjaa vauhtia
Savonlinnan väestönkehitys on laskusuunnassa ja esimerkiksi peruskouluikäisten määrä tulee tulevina vuosina putoamaan lähes kolmanneksella.
Tämä tarkoittaa, että lähivuosina esimerkiksi opetuksen kustannuksia on tarkasteltava tarkoin.
– Tällä tavalla emme voi jatkaa. Puolet kaupungin kokonaiskustannuksista tulee sivistyspuolelta. Kun data kertoo, että näin lyhyessä ajassa lasten määrä vähenee, niin silloin on tehtävä toimenpiteitä ja päätöksiä, sanoo talousjohtaja Pöykkölä.
Uusi liikuntahalli ja kuitulaboratorion laajennus suurimmat investoinnit
Savonlinna käyttää ensi vuonna rahaa investointeihin 27 miljoonaa euroa. Suurin investointi on rakenteilla oleva uusi liikuntahalli Talvisalossa, jossa maanrakennustyöt käynnistyivät lokakuun alussa.
Kymmenen miljoonaa euroa maksavan liikuntahallin on määrä valmistua joulukuussa 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savonlinnalle liikuntapaikkarakentamiseen 600 000 euron valtionavustuksen.
Toinen suuri investointi on kuitulaboratorion laajennus teknologiapuisto Nohevan alueelle. 7,1 miljoonaa euroa maksavan laajennusosan on tarkoitus valmistua ensi vuoden syyskuussa. Etelä-Savon maakuntaliitto on myöntänyt kuitulaboratorion laajennukseen investointitukea 1,9 miljoonaa euroa.
Kunnallistekniset investoinnit ovat ensi vuonna noin 5,6 miljoonaa euroa. Savonlinna on varautunut toimitilojen korjauksiin miljoonalla eurolla.
Savonlinnan kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesityksen ensi maanantaina. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 15. joulukuuta.